Tuhkia

Alati uhkaavat vaarat ovat pakottaneet ihmiset rakentamaan kolme kaupunkiaan korkeiden perustusten päälle ja rakennukset tornien muotoon. Metsässä vaanivat pedot, mutta jokaisen kaupungin ympärillä kohoaa ihmisten kaltaisen lajin, ryvinien, piiri. Jo vuosisatoja asetelma on ollut ryvinien eduksi, sillä he pitävät ihmisiä tiukasti otteessaan.

Salassa ryvineiltä ihmiset ovat kuitenkin kouluttaneet kahden lajin rauhan turvaamiseksi kyvykkäitä, suojelijoiksi kutsuttuja sotureita. Heidän tehtävänsä on palvella ihmiskansaa kaupunkien vartijoina.

Nuori suojelija Coama saapuu pitkän taivalluksensa päätteeksi Muovaan, kaupungeista suurimpaan, jonka tilanne on jo pitkään ollut äärimmäisen kireä. Hänellä on mukanaan viesti tunnetulle mutta salaperäiselle suojelijalle, Tuhkian suvun Iscalyalle. Siellä hän kohtaa joukon muita suojelijoita, joilla on kaikilla oma tarinansa kipeine, varjeltuine kohtineen.

Lopulta ryvinien ja ihmisten jatkuva kamppailu ei jätä valinnanvaraa. Toisen osapuolista on kaaduttava.

Tuhkia on tarina kahdesta eri lajia edustavasta kansasta, joiden ainoa eroavaisuus ei loppujen lopuksi olekaan muu kuin ulkonäöllinen. Se on tarina ymmärryksestä, julmuudesta ja oikeudentajusta, jonka seuraaminen ja noudattaminen on vaikeampaa kuin uskoisikaan.

Teksti ja tarina © Iisa Männistö, 2020