Saisinko minäkin kuristua sädekehääni?

Sota alkaa runnoa kaunista luontoäidin ruoho petiä, kun pyhät ja pahat voimat riehuvat likaisilla tavoilla.

Kaikki alkoi yhdestä pienestä virheestä, virheestä jonka kaikki tulisivat muistamaan, virheestä josta kirjotettaisiin monia kirjoja. Hänen naiivisuudesta sekä tyhmyydestä. Sormien läpi katsominen ei tässä kohtaa pelasta enään ketään.

Tarina pohjautuu suoraan mielikuvitukseeni ja hahmot ottavat hieman vaikutteita oikeista ihmisistä tietenkin heidän luvalla. Tarinalla ei ole tarkoitus loukata ketään. Äidinkielellisiä virheitä saattaa esiintyä ja pahoittelen niistä, mutta yrittäkää toki nauttia mielikuvitukseni tuotoksesta.