Lootusmalja

~Näky pysäyttää minut paikoilleni. En pysty jatkamaan matkaa tunnistettuani platinanvaaleat hiukset, yhtä vaaleat kuin omani. Ei. Ei. Mahdotonta. Horjahdan kohti veljeni pientä, liikkumatonta ruumista. Isae kääntää kasvonsa minuun ja joku auttaa minut istumaan hänen luokseen. Sydämeni hakkaa, kun katson pieniä haalean sinisiä silmiä, joiden lasittunut katse tuijottaa suoraan ylöspäin.~

Ihmeisten, ihmisten kaltaisten olentojen, kylään saapuu vitsaus. Kun Emerinen veli joutuu ensimmäiseksi uhriksi, koko kylä joutuu kauhun valtaan. Kukaan ei tiedä, mikä se on. Kaikki tietävät, että se täytyy voittaa.