Tarina kertoo nuoresta tytöstä nimeltä Julia, joka matkustelee ympäri kotimaataan Suomea koko ajan eikä hänellä oikeastaan ole kunnollista kotia. Hän yöpyy aina siellä, minne tie vie. Julian elämä ei aivan kulje raiteillaan, vaikka hän itse melkein asuukin niillä.
"Mä en voi enää jäädä... Mä en vaan voi"
"Älä jätä mua, mä pyydän!"
"Mun on pakko" Julia sanoi kyyneleet silmissään ja juoksi ovesta ulos. Hän ei ajatellut mitään muuta, kuin Joonaa juostessaan juna-asemalle. Hän osti nopeasti lipun seuraavaksi lähtevään junaan katsomatta minne se vei. Hän ei kyyneltensä takaa nähnyt juuri mitään, mutta hän osasi lippukoneen napit jo ulkoa. Julia juoksi kiireesti junaan, joka oli jo lähdöllään. Heti, kun Julia pääsi sisään, juna lähti liikkeelle. Hän etsi takimmaisesta vaunusta itselleen paikan ja istui sille. Kaikki hänen ympärillään muistutti häntä Joonasta.
Tarinaan sain inspiraation Ahti:n ja Aksel Kankaanrannan kappaleesta "Matkustaja". (Kappale ei oo heidän alkuperäsesti tekemä, mut siitä versiosta sain inspii :))
Todos los derechos reservados