Nuori varjoklaanilainen Tillitassu hukkaa elämänhalunsa hänen läheistensä kuoltua. Ja kaikilla heidän kuolemillaan oli yhteistä; Tillitassu näki ne kaikki ja oli paikalla. Hän alkaa epäillä ja heti soturinimen saatuaan lähtee etsimään itseään korkokiviltä ja niiden ulkopuolelta. Mutta toivomansa valon sijaan hän saakin vain lisää pimeyttä. Heiiii! Jos eksyit lukemaan tän nii anna toki palautetta! ;)