Taivaalta sataa verta

//Mun ei pitänyt koskaan koskea huumeisiin. Mutta tässä mä makasin, aineissa, alikulkutunnelin suulla. Mun oli pakko päästä pois, karkuun. Mä suljin silmäni ja muistikuvat alkoivat vainoamaan mua. Aseen laukaus halkoi ilmaa, ja silloin mä olin varma, että taivaalta satoi verta.

Ja niin tummanpunaisia pisaroita satoi mun paljaalle ylävartalolle, maahan ja ihan kaikkialle, kunnes kaikki oli punaista. Ja mä avasin silmäni, mutta sitten Benjamin olikin jo poissa.//

Luka oli kokenut paljon. Aivan liikaa, eikä osannut avautua tunteistaan. Mutta se sai suomenruotsalaisen Benjaminin pitämään tästä yhä enemmän. Se loi miehen sydämeen pienen palon, jota tämä yritti pitää suojassa tuulelta. Niin, hitaasti, tuli kasvoi, palo levisi, kunnes se oli riistäytyä käsistä, jättäen jälkeensä vain mustaa tuhkaa. Ja lopulta kun mitään ei enää ollut jäljellä, se sai taivaan satamaan verta.