Pimeät Syvyydet

Ryan nosti katseensa minuun hymyillen kirkkaasti. "Yhdessä", hän sanoi päättäväisesti ojentaen kättään minulle. Tartuin kiinni pojan lämpimään käteen. "Yhdessä", toistin pojan sanat puristan hänen kättään luottavaisena.

Pitelin kättäni Juliuksen hiuksissa. Siinä kummassa pojassa oli jotakin, joka kiehtoi minua enemmän kuin mikään koskaan sitä ennen. "Pysymmehän aina näin?" Julius sanoi hitaasti keskeyttäen ajatukseni. Hymyilin hieman kummastuneena. "Tietysti!"

Siinä maailmassa, lupaukset vain eivät aina säilyneet. Ne särkyivät ja tuhoutuivat. Ja joskus kasattiin aina vain yhä uudelleen.