Helle

Elle oli nähnyt lyhyen elämänsä aikana kaiken. Ja se kaikki syöksi häntä hurjaa kiitoa kohti pohjaa. Pohjakosketusta estivät enää Konstan ja Armin kannattelema verkko, johon hän on jo tippunut kerran liikaa. Olisi aika oppia uimaan.

Oton hymy oli jotain, mitä elämän kolhinut Elle ei ollut ennen kokenut. Hänen virneensä, rypistyvät silmäkulmansa saivat Elle niin täyteen kevyitä tunteita, että uiminen ei tuntunut enää mahdottomalta. Hyviä asioita ei ollut kuitenkaan koskaan Ellen elämässä tapahtunut ilman, että jokin menisi päin helvettiä.