Novellikokoelma #2
(edeltäjä: Palaneen kirjan sirpaleet)
°•°•°
Mä kävelin metsässä, ja huomasin löytäväni sanat, jotka olin sinne lapsena unohtanut kesken leikin, jolle en koskaan keksinyt loppua. Nyt keräsin sanat takaisin itselleni kuin ne olisivat mustikoita, odottaen poimituksi tulemista. Tarina, jota en ollut tiennyt aloittaneeni, oli valmis saamaan loppunsa.
•°•°•
Lukioikäisen nuoren filosofisia, feministisiä ja joskus ihan rehellisen hölmöjä novellintapaisia tekstejä. Tervetuloa lukemaan, kommentoimaan ja rakastumaan, jos kuulostaa siltä, että voisit tykätä.
Kirjan kansi: pinterest