Ajattomat

"Eme. Vähän kuin Emil mutta ytimekkäämpi, pidätkö siitä?"

Miehen ilme ei värähdäkkään. Hän jatkaa kynänsä heittelyä ilmaan.

"Vihaan sitä."

Mutristan huuliani ja kallistan päätäni.

"Olet surkea valehtelija."

***

Kun Vanya palaa edesmenneen isoäitinsä pieneen mökkiin, hän ei osaa odottaa muuta kuin hiljaisia huoneita ja kipeitä muistoja. Kaikki kääntyy kuitenkin nopeasti aivan päälaelleen.

Hän ymmärtää, että ei ole yksin.

Emil, aikajäännös, ajan varjo, mies, jonka olemassaolo kertoo tarinaa epäonnistuneesta matkasta menneisyyteen on kohtalon sitomana riippuvainen Vanyan avusta. Katoaako hän iäksi vai onnistuuko Vanya estämään matkan, joka uhkaa miehen olemassaoloa?

Kaksikon välejä hiertää jo valmiiksi eikä yhtäkkinen pelastusoperaatio ainakaan helpota asiaa. Tai niin Vanya luulee.

Kohtalo kuitenkin osaa yllättää.

~○~

[Huomioikaa, että takakansitekstit on mun heikkous :')]

Aloitettu: 1.6.2025
Lopetettu: ~

Juoni, henkilöhahmot yms ovat minun keksimiä eivätkä ne viittaa kehenkään tosielämän henkilöön. Tämän myötä kopioiminen luvatta on kielletty! ⛔️

Ei sisällä 🔞 sisältöä, joten jos sitä täältä etsit et löydä :)

<3: Leona