Taivaanrannan lintu

Astelen siroin, mutta varmoin askelin keskelle lavaa. Näen sitä ympäröivän ihmismeren. Tiedän jokaisen heistä katseen olevan minuun kohdistettuna. Saan voimaa yleisöstä, noista ihmisistä, jotka ovat täällä nähdäksensä minun esiintyvän. En voi estää hymyä kohoamasta kasvoilleni. Sirosti kohotan käteni kohden trapetsia ylläni suunnaten kaipaavan katseeni siihen. Kierrän sormeni tangon ympärille. Kohotan toisenkin käteni tarttuakseni silläkin tankoon ja kiepautan itseni keveän näköisesti vatsalleni sille. Levitän käteni sivuille ja päästän itseni kaatumaan.
Tunnen, miten adrenaliini virtaa suonissani. Kun esiinnyn, katoaa kaikki muu ympäriltäni. Ne hetket elän omassa pienessä maailmassani. Silloin olen vapaa huolistani, jotka muulloin varjostavat maailmaani. Olen vapaa kuin lintu taivaan kannella. Viaton ja autuaan tietämätön kaikesta siitä pahuudesta maailmassa. Niinä hetkinä todella tunnen itseni onnelliseksi.