Valo

Ellen. Tavallinen nimi tavalliselle tytölle. Tavalliset vaatteet, tavallinen nauru, tavallinen elämä. Tai niin kaikki luulivat.
Ellen joutuu kestämään väkivaltaa sekä kotonaan että koulussa. Koulussa väkivalta on kuitenkin enemmän sanallista, mutta se ei vähennä sisimpään piirtyviä arpia ja pelkoa. Kun oma isä rankaisee pienimmästäkin virheestä, ja kun kukaan ei ole tukena, Ellen tuntee olonsa avuttomaksi ja epävarmaksi.
Ellen kuitenkin tapaa pari vuotta vanhemman Oliverin, josta tulee nopeasti tytön ainoa syy elää. Mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja Oliverkin joutuu jättämään Ellenin yksin murheidensa kanssa.