9 parts Ongoing Olipa kerran vahva verikirous.
Olipa kerran poika, joka ei tiennyt olevansa kirottu.
Olipa kerran Turmio, jota kirous pojassa ei voinut koskettaa.
Yö on 15-vuotias haltiatyttö, joka on aina ollut kuin varjo: vain puoliksi olemassa, vain puoliksi elossa. Jopa hänen siskonsa on sitä mieltä.
Kerrankin hänet on huomattu, mutta täysin väärällä hetkellä. Hänet on siepattu vihollisklaaniin, Kuurametsiin. Siellä hänet sidotaan punaiseen magiaan vasten hänen omaa tahtoaan. Eikä asiaa helpota se, ettei hänen oma klaaninsa, Yöpilvet, muista edes hänen olemassaoloaan. Vain sisko ja tämän tyttöystävä muistavat hänet.
Connor on 15-vuotias haltiapoika, joka on vankina Kuurametsissä. Klanissa, joka vihaa häntä syvästi.
Hän haluaa päästä pois, vapauteen, ja löytää etsimänsä. Hän ei kuitenkaan tiedä, mitä on etsimässä. Ainut asia, jonka hän tietää etsimästään asiasta on se, että tuo asia muistuttaa yötaivaalla hohtavaa hopeista kuunsirppiä. Siinä on jotain tuttua, mitä hän ikävöi.
Mitä tapahtuu, kun kahden haltian tiet kohtaavat? Mitkä heidän kohtalonsa ovat? Kuka on Tähtimerkitty Turmio? Miksi verikirouksen uhrit harvoin tietävät olevansa kirottuja ja miksi kaksi viatonta haltialasta on kirottu?
Tervetuloa veren, seikkailujen ja kirousten haltiamannuille!
Sisältövaroitus! Tarina sisältää kuvauksia eri väkivallan muodoista. Jos olet herkkä, ole varovainen.
