Kun menettää jonkun raa'asti, ainoa keino elää on muistella hyviä yhteisiä hetkiä. Entä mitä sitten, kun on aika itse heittää hyvästejä? Auttavatko muistot enää? Miten käy niille, joille joutuu sanomaan hyvästit? Vuoden vanha novelli. Tähän novelliin olen saanut inspiraatiota kirjasta nimeltä Sininen herttuatar ja sen jatko-osasta. Suosittelen lukemaan jos on yhtään kiinnostunut historiasta, mutta tylsät historialliset dokumentit tai realistiset kirjat eivät innosta :) Kommentoikaa ja äänestäkää, kiitos!c: