Mitä sanoisitte jos lapsuutenne olisi ollut rankka ja täynnä vääryyttä? Mitä sanoisitte jos juuri kun saisitte rakennettua teille uuden elämän, joku pilaisi sen. Joku sellainen ihminen joka on samalla niin vahva mutta silti itsekin niin heikko, ja jonka intohimo sinuun ei koskaan loppunut. Joku sellainen ihminen kenet kaikki halusivat, ja joku sellainen ihminen joka rakastui sinuun korviaan myöten. Mitä sanoisitte jos edessäsi olisi kaksi tietä, joista vain yhdellä olit kuvitellut itsesi kulkevan, ja mitä sanoisitte jos valitsisittekin sen toisen tien? Sen tien jonka ei koskaan pitänyt olla vaihtoehto, ja joka on täynnä vaaroja ja riskejä, mutta jotka olit valmis ottamaan tiedostaen ottavasi ne elämäsi rakkauden kanssa, ilmeisesti?
Rakkaudesta ei koskaan tiedä. Se on vaarallista, kivuliasta, mutta samalla myös palkitsevaa. Rakkaus on välttämätöntä jokaiselle. Rakkaus on toisen itsesi edelle laittamista, ja huumetta.
Mutta saiko meidän tarinamme onnellisen lopun?