Asioita otettu sarjasta ja elokuvasta. Tarina ei mene niinkuin oikea tarina! Sisältää kiroilua! Muokattu viimeksi 1.5.2022

Hanna Siito lähettää vanhemmilleen kirjeen, jossa selvittelee ajatuksiaan ennen tulevaa matkaansa.

Otto matkustaa marraskuun alussa Helsinkiin viettämään vapaaviikkoaan Nilsin kanssa. Lomailun ohessa tutustutaan pääkaupunkiin ja tavataan uusia ihmisiä. 1900-luvun alun Suomeen sijoittuva kertomus, jonka keskiössä on tehtailijan pojan ja rengin suhde. / / Tarinassa on epäsuoraa seksin kuvausta ja muuta seksuaalissävytteistä sisältöä sekä alkoholinkäyttöä. / / / Huom.! Helsingissä on ensimmäinen osa Jo joutui armas aika -sarjaa, johon kuuluvat Sen kutsuu elohon ja Taas niityt vihannoivat -tarinoiden "lisäkertomukset". Aloitathan lukemisen tarinasta Sen kutsuu elohon! Kannen valokuva: "Panoraama Nikolainkirkon (nykyisen Tuomiokirkon) tornista lounaaseen". Signe Brander (1909) (yksityiskohta), Helsingin kaupunginmuseo. (http://helsinkikuvia.fi). Lisenssi CC BY 4.0

"Prinssissä oli jotain eläimellistä - kyyhkyn kauneus, kissan venyvyys, ketun viekkaus ja yleinen epävarmuus siitä, mitä hän tekisi seuraavaksi." Lewis, nuori puuseppäkokelas, ja paras ystävänsä prinssi Alfons ovat tunteneet lapsista saakka. Kun von Schneidereiden loma-asuntoon ("Pikku-linnaan") saapuu uusi vieras, Lewis siirtyy taas töihin palvelushenkilökunnaksi. Vieras on kuitenkin tuonut oman aveccinsa, joka tuntuu sekoittavan pakkaa. "Hänen äänensävynsä oli tyyni. Tai pettynyt. Tai ystävällinen. Lewiksen oli joskus vaikea erottaa näitä toisistaan, ja häntä sanottiinkin usein tilannesokeaksi."

Nils passitetaan kesäksi enonsa maatilalle. Otto lupautuu katsomaan hänen peräänsä. Kesästä tulee toisenlainen kuin kumpikaan olisi osannut kuvitella. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Suomen maaseudulle sijoittuva kertomus, jonka keskiössä on tehtailijan pojan ja rengin suhde. // Tarinassa on epäsuoraa seksin kuvausta ja muuta seksuaalissävytteistä sisältöä sekä alkoholinkäyttöä.

Juoni: talvisota 1939 Joukko Suomalaisia Sotilaita otetaan kiinni ja viedään kauas Siperiaan pakko työhön sotavanki leiriin. Sotilaat alkavat miettiä pakoa... Sisältää: väkivaltaa aseita päihteitä kuolemaa

Muutaman sivun tarina tehtaassa työskentelevästä Erkistä. Hän herää yhtenä aamuna kärsien kovasta krapulasta.

''Joen rannalla vartoo rakastaan Katjusha, joen korkealla rannalla...'' Kesällä 1939 elettiin Suomessa aikaa, jonka ei uskottu koskaan tulevan: Suomen elintaso näytti lupaavan hyvältä ja Vieno Rautavuori seurusteli. Rakkaansa, Ruslan Sergejevin kanssa elämä tuntui yhtäkkiä valoisammalta, eivätkä mitkään vastoinkäymiset, kuten isoveli Juhanin haukut tai kotikylän jatkuva syrjintä tuntuneet enää niin pahalta. Vaikka suhde oli kielletty ja muulta maailmalta salassa, tuntuivat tämä karjalaistyttö ja puna-armeijan luutnantti löytäneen viimein rakkauden. Onni ei kuitenkaan kestä kauaa, eihän? Niin heidän kuin koko Suomen kauhuksi syttyy sota naapurivaltioita, Neuvostoliittoa vastaan. Tämä ''talvisodaksi'' kutsuttu helvetti tulisi rikkomaan monen ihmisen elämän pysyvästi. Suomen kansa pääsee todistamaan sodan mielettömyyden: Pelosta tulee jokapäiväistä, ruuasta on huutava pula, maata järisyttävät ilmapommitukset ovat osa arkea ja yleinen tietämättömyys riistää hermoja, koskaan ei tiedä milloin kuolema osuu läheiseen tai omalle kohdalle. Tässä sekarorrossa karjalaiset joutuvat jättämään kotinsa ja lähteä sodan jaloista evakkoon. Kylän miehet liittyvät muiden suomalaissotilaiden lailla rintamalle puolustamaan isäinmaata, samaan aikaan kun Neuvostoliiton voittamaton puna-armeija taistelee Stalinin puolesta. Epäinhimillisessä pakkasessa, Mannerheim-linjalla kohtalo ratkeaa. Sota-aikana niin Vienon kuin Ruslaninkin elämä tuntuu hajoavan käsiin. Jatkuvan kuolemanpelon lisäksi myös omatunto kolkuttaa: Onko väärin rakastaa vihollista? Onko oikein toivoa vihollisen kuolemaa, jos hän on sinulle rakas? ''Tajuatko, että petät isäinmaasi , jos rakastat tuota ryssää'' "Me elämme aikaamme varten" Miten näiden vihollismaiden rakastavaisille käy? Onko rakkaus tosiaan sotaa vahvempi? Kumman puolesta elää, rakkauden vai isänmaan? Talvisodasta tulee tänävuonna kuluneeksi 80 vuotta, tarinani on muistolle

Mitä tapahtui kun keskiluokkainen nuorimies joutui toipilaaksi Karjalaan köyhään maalais kylään sodan keskellä 1942. Muuttuiko entisen hulivili pojan elämä lopullisesti, kun tämä eli 4kk suuressa köyhässä suurperheessä, kaukana omasta elämästään. Nuori sotilas kiintyi perheeseen, tämä olisi elänyt siellä paljon mielummin kuin muotissaan kotona Hämeenlinnassa. Selma rakas ? Mutta entä kun juhannuksena oli palattava kotiin ja jätettävä hyvästit kaikille ja kaikelle. Joutuiko poika luopumaan omastaan ja kaikesta mitä hänestä oli tullut. Oliko palaaminen kotiin Hämeenlinnaan tai enää sen jälkeen takasin Karjalaan edes mahdollista. Ja mitä tapahtui Ivalossa 2v myöhemmin syyskuussa 1944 ? Ja mitä siitä seurasi ? Hämeenlinnalais porvaris pojan ja nuoren Karjalais torpparintytön rakkaustarina. Synkässä Suomen sodassa ❤ *Tarina on täysin fiktiota ja siksi kaikki tapahtumat eivät täsmää sodan todellisia tapahtumia*

Uusi kesä koittaa vihdoin, ja Nils palaa Eerolaan ylioppilaana. Edessä on kolme ihanaa kuukautta yhdessä Oton kanssa - iloineen ja suruineen. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Suomen maaseudulle sijoittuva kertomus, jonka keskiössä on tehtailijan pojan ja rengin suhde. / / Tarinassa on epäsuoraa seksin kuvausta ja muuta seksuaalissävytteistä sisältöä sekä alkoholinkäyttöä. / / / Huom.! Tämä tarina on suoraa jatkoa tarinalleni "Sen kutsuu elohon". Aloitathan siis lukemisen siitä!