Love of Mine

1 || Siniset silmät ja lempeä katse

ALEX

Musta tuli just osa Blind Channelia, en voi käsittää. Me tultiin Tommin luo, koska jätkät nyt välttämättä halus pistää pystyyn bileet. Ilta on vasta nuori ja osa tästä porukasta on jo ihan vitun kännissä, mä en vielä, koska oonhan mä toistaseks ainakin vähän sivistyneempi viinan käyttäjä kun osa jätkistä, eli siis lähinnä Joel.

Oon aika helvetin onnellinen siitä, että mulla oli mahdollisuus tulla osaks tätä bändiä. Ollaan bändin kanssa tehty jo vähän pidempään hommia, mut nyt kun mä oon alkanut niin tiiviisti hengaa näitten jätkien kanssa niin ne vaan päätti sitten kysyy mua suoraan bändiin mukaan. Tottakai suostuin.

Havahdun ajatuksistani jonkun kosketukseen olallani. Katsahdan taakseni ja näen sinisilmäisen basistimme, Ollin. Vilautan hänelle pientä hymyä, kun hän pyytää minua kanssaan pelaamaan beer pongia, ilmeisesti siellä on muitakin. Lähden seuraamaan Ollia erään pöydän ääreen, jonka ympärillä bailaa useampi huvittavan känninen mies. Koska satun olemaan aika paska kaikissa juomapeleissä, ei tämäkään kerta tuota tulosta.

OLLI

Pyytäessäni tuota minua hieman pidempää mustahiuksista miestä kanssamme juomapeliin, katseemme kohtaavat, vaikkakin vain sekunnin murto-osaksi. Se kuitenkin jää vaivaamaan minua lähes koko loppu illaksi. Siniset silmät, ja niin lempeä, mutta hieman säikähtänyt katse. En unohda sitä koskaan. Valehtelisin, jos sanoisin, että tuo jätkä ei kiinnosta minua ollenkaan. Jokin hänessä on, en oo koskaan tuntenut näin ennen.

TIME SKIP MUUTAMA TUNTI

ALEX

Alan olla jo todella väsynyt , ja kellokin on mielestäni aivan liikaa. Muutama mies on jo tässä vaiheessa sammunut, mutta ainakin Niko ja Joonas ovat vielä hereillä. Maatessani jollain likaisella ja haisevalla sohvalla katselen heidän veljellisiä kuherteluja. Tiedän heidän olevan hyviä ystäviä, mutta näköjään sitä kännipäissään tekee vähän, noh, rohkeampiakin temppuja. Ei mene kauaa, kun vaivun syvään uneen.

OLLI

Menen vessaan, kuselle. Asiointien jälkeen katson peiliin, ja korjaan hieman räjähtäneen näköiset hiukseni jokseenkin takaisin kuosiin. Tässä vaiheessa olen jo niin sammumispisteessä, että suosiolla päätän etsiä lähimmän sohvan tai sängyn jossa nukkua. Patjakin kelpaa paremman puutteessa. Löydän sohvan, mutta huomaan, että se on varattu. "Aivan vitun sama kuka se on", ajattelen hiljaa ääneen ja kömmin samalle sohvalle tämän ihmisen viereen tajuamatta kuka hän on..

Jeesjees päätin mäkin nyt alottaa blind channel fanficin, toivottavasti pidätte <3 Tää eka osa ei oo kauhee pitkä koska vasta tämmöstä alkua

En osaa sanoo kuin usein julkasen, mut aina kun jaksan ja ehin kirjottaa :)