Kun mä rakastuin/ Alex Mattson ja y/n

Oikeesti!

ALEKSIN POV

"Tuu tänne sieltä, sanon ja vedän y/n halaukseen"
Y/n halaus on tuttu ja turvallinen niinkuin ennenkin. Hän on jääräpää mutta tunnen hänet ja osaan puhua hänelle järkeä. Hän uskaltaa sanoa ilkeästi eikä pelkää loukkaavansa toista osapuolta. Kaikki aina sanoi että me kuulutaan yhteen. Kai me sitten kuulutaan yhteen kun kerran tässä jo toista kertaa ollaan. Me kuulemma ollaan samanlaisia mutta kuitenkin niin erilaisia.
Seisomme ulkona keskellä Helsinkiä jossa on aika viileä.

"Mentäskö takas sisälle, mulla on hupparilla aika kylmä, sanon tuolle kauniille nuorelle naiselle joka on minua vain vuoden verran vanhempi.
Hän lähestyy ja halaa minua.
"Ehkä tää lämmittää näin aluksi, tuo toteaa rutistaessaan minut hengiltä"
"Mä en saa kohta happea, sanon"
" Sori, y/n sanoo ja irrottautuu haluksesta."
"Älä pyydä anteeks toi halaus oli muuten kyl tosi ihana, sanon tuolle hiukan anteeksi pyytävälle naiselle.

"Ootko sä vihanen ku kilahin sulle ja sanoin vähän pahasti"
"En ja älä mieti tota nyt mä oon onnellinen sun kans tässä ja kaikki on nyt hyvin"
"No hyvä, hän sanoo huojentuneella äänellä"

Tapasimme onneksi uudelleen vielä sen jälkeen kun erosimme.Miten on mahdollista että sattumalta rakastuin juuri tähän tuittupäähän uudelleen. Minua se ei haittaa hän on täydellinen vaikka joskus hieman ärsyttävä mutta se puolikin on myös ihana.

Kävelemme aika kaukaa kohti treenistä ja juttelemme kunnes otan aiheeksi euroviisut. Haluan että y/n eli rakkani tai mikä hän nyt on niin näkee  kuinka me pärjäämme.

"Lähtisitkö sä meidän mukaan sittenkin sinne euroviisuihin, kysyn.
"Ehkä mä voisin, y/n sanoo"
"Oikeesti, sanon innoissaan"
"Mut mulla on yks ehto tähän asiaan, y/n vaatii"
"Kerro, kysyn"