OSTETTAVISSA KIRJANA NYT! Mimi löytyy monilta verkkosivuilta ja sitä voi ostaa myös mun omasta varastosta hintaan 25e/kpl (ei lisäkuluja). Laitappa viestiä niin laitetaan kirja tulemaan nimmarin kera! :)
Theo saapuu Mimin elämään kuin laukaus pimeäs...
Tämä tarina on tulossa kirjaksi ihan pian(!!!). Jos kiinnostut Mimistä tämän luvun perusteella, pysy kuulolla. Se saadaan lukea kansien välissä viimeistään 12.7.!
Siihen asti, hyviä lukuhetkiä muiden tarinoiden parissa!
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
(Mimin virallinen kansikuva)
"Hemmetti!" huudahdin vähän liian kovaa.
Kahvilan ihmiset kääntyivät katsomaan, kun yritin epätoivoisesti hinkata suurta kahviläiskää valkoiselta mekoltani. Hymyilin nolona ympärilleni.
Tämä tästä vielä puuttuikin, ajattelin, niin kuin tämä päivä voisi mennä enää yhtään huonommaksi...
Nostin katseeni ylös kuullessani naurua. Kaksi parikymppistä miestä nojasi tiskille kuiskutellen toisilleen. Toisen vilkaistessa minua tajusin, että hehän nauroivat minulle. Ihan häpeilemättä, päin naamaani. Tunsin, kuinka kyynel alkoi nousta silmäkulmaani, ja käännyin nopeasti heistä poispäin.
Äkkiä nauru loppui. "Mikä sinun ongelmasi on?" joku kysyi.
"Hah, ei minulla ole mitään ongelmaa, mutta teillä on, jos ette hyvin nopeasti painu helvettiin täältä."
Käännyin varovasti katsomaan, mitä tiskillä tapahtui. Kahden irvailijan edessä seisoi nyt tyylikkääseen pukuun pukeutunut mies selkä minuun päin. Toinen nuorimies tuhahti ja otti uhmakkaasti askeleen eteenpäin.
"Ja mitä ajattelit tehdä?" hän tokaisi tönäistessään tätä rintaan.
Mutta pukumies ei pelännyt. Hän vain seisoi tyynen rauhallisena paikoillaan, ja sitten kumartui eteenpäin kuiskatakseen uhittelijan korvaan jotain. Silloin taaempi tyyppi otti askeleen taaksepäin.
"Lähdetään", hän sanoi kaverilleen.
Etummainen nuorimies yritti yhä esittää urheaa, mutta samalla kuitenkin perääntyi hitaasti. Katsekontakti hänen ja pukumiehen välillä jatkui, kunnes hänen kaverinsa nykäisi häntä olkapäästä ja tokaisi uudestaan, nyt kovempaa:
"Jack, lähdetään!"
Katsoin hämmentyneenä, kuinka nuo kaksi nuorta miestä keräsivät itsevarmuuden rippeensä ja poistuivat nopeasti paikalta. Siirsin katseeni minua puolustaneeseen mieheen. Hän oli istuutunut baarijakkaralle tiskin ääreen ja keskusteli nyt rennosti myyjän kanssa.
En voinut olla vilkaisematta hänen takapuoltaan, jota tummanharmaat puvunhousut muotoilivat niin täydellisesti. Puku näytti muutenkin hyvin kalliilta: siltä, että se oli mittatilaustyönä tehty juuri hänelle. Eihän voinut muuten olla mahdollista, että se istui hänen päälleen niin hemmetin hyvin. Asu toi esiin miehen lihaksikkaan vartalon, josta hän selvästikin piti huolta. Huuliltani karannut haikea huokaus sai minut hätkähtämään.
