𝐾𝑒𝑠𝑎̈𝑦𝑜̈ // 𝑂𝑙𝑒𝑘𝑠𝑖

16. "Olis vaan mä ja Olli"

Timeskip 1,5h

Aleksi
"Sitten musta tuntu siltä kun joku työntelis mun sisuskaluja. Sen jälkeen Olli sanoi mun olevan söpö punastuneena" selitän Joonakselle samalla ravaten mun huoneen päädystä toiseen.
Mun oli pakko pyytää se käymään mun ja Ollin puistoepisodin jälkeen. Kaikista viidestä jätkästä Joonaksesta on tullut mulle toisiksi tärkein. Se on hyvä tällaisissa asioissa.
"Aleksi. Sä oot ihastunu siihen" Joonas vastaa tuijottaen mua suoraan silmiin.
Mun sydän taitaa jättää pari lyöntiä välistä.
Minäkö oon nyt sitten ihastunut siihen jätkään jolla on myös tunteita mua kohtaan?
"O-ooks sä varma?" kysyn ja istun ilmeettömänä mun sängyn reunalle.
"Oon. Noi sun sisuskalujen työntelijät on perhosia, ja jos sä niitä saat Ollin lähellä olemisesta, niin sä oot ihastunut siihen" Joonas vastaa. Auon suutani sanoakseni jotakin, mutta tuo lause pysäytti. Tykkäänkö mä Ollista sittenkin?

"Sen kun vaa otat ja suutelet Ollia, kerrot tunteistas ja elätte elämänne onnellisina loppuun saakka" Joonas sanoo ja lyö kätensä yhteen kuin kuvitteellisen kirjan sulkien.
"Mut... mitä jos mä en ookkaa ihastunu siihe?" kysyn.
"Mm... no kerroppa kuinka hyvältä sen lähellä oleminen tai suuteleminen tuntuu" Joonas käskee.
"Ööm.. no vitun hyvältä. Sen haleja ei voi kenenkään muun halit korvata, ne on parhaita ikinä. Sen suuteleminen tuntuu... aivan vitun taivaalliselta. Ihan kun koko muu maailma häviäis ympäriltä. Olis vaan mä ja Olli. En mä tarvi muita kun Ollin ja sen sydämen. Se riittää mulle. Tai no nähtävästi tarvin sua tähän... juttuun" vastaan.
"Analyysini perusteella sä olet aivan auttamattoman kusessa siihen" Joonas toteaa tyynesti.
Kai mun on sitten pakko hyväksyä se että mä tykkään parhaasta ystävästäni jolla myös sattuu olemaan tunteita mua kohtaan. Mä en vaan jotenkin suostu uskomaan sitä. Enkä periaatteessa haluais uskoa. Mitä jos tää meidän välille tullut ihastuminen pilaa meidän ystävyyden. Jos me aletaan seurustelemaan, erotaan eikä enää haluta olla tekemisissä.

"A-aijaa" vastaan hitaasti.
"Sun täytyy puhua Ollin kanssa, taas" Joonas sanoo. Ihan kun mä en tuota tiennyt.
"Joo mut aikasintaan huomenna. Ihan liikaa asioita käsiteltävänä" vastaan ja nojaan mun käsiin.
"Okei. Mä voin lähtee jos haluat alottaa asioides käsittelemisen jo nyt" Joonas vastaa ja nousee ylös.
"Joo. Kiitos että autat mua" sanon ja menen halaamaan Joonasta.
"Eipä mitään. Sitä varten ystävät on. Mutta tuliko nyt perhosia vatsaan?" Joonas kysyy ja vetäytyy halista virnistäen.
"Ei" vastaan hiljaa.
"Onnee teille ja heippa" Joonas sanoo ja poistuu mun huoneesta. Siis mäkö olen nyt sittenkin kusessa Olliin vaikka sanoin etten ole? Miten mä voisin muka kertoa Ollille mun tunteista ilman että se olis todella kiusallista? Justhan mä annoin sille pakit ja nyt oonkin jo suunnittelemassa mun tunteiden kertomista sille. Mitähän Ollikin siitä ajattelis. Ehkä vaan parempi että mä menen nukkumaan ja murehdin Olliasioita huomenna.

Sanoja: 430