The Letter

Death

Harry

Heräsin aikaisin aamulla. Näin Liamin selaavan puhelintaan. Aijoin ottaa eron nyt, tässä ja heti.

"Viestitteletkö taas Jackin kanssa?" Kysyin.

"Mitä, mistä sä tiedät?"

"Se ei kuulu tähän! Kuule hyvästi, rakkaani!" Otin kihlasormukseni pois sormestani.

"Mitä vittua Harry?" Liam nousi istumaan.

"Hmm, ole hyvä. Nyt voit viettää aikaa Jackin kanssa kun hän tulee Suomeen. Nyt voit pettää enää itseäsi." Väläytin tekohymyn. mutta poistin sen äkisti kasvoiltani. Painoin kihlasormukseni Liamin käteen.

"Olen pahoillani Harry!"

"Liam, älä yritä! Sä,et saa enää ikinä anteeksi! Meidän juttu oli nyt tässä! Hyvästi..." Nousin sängystä kyyneleet silmissäni. Hoipertelin alkertaan. Kukaan muu ei ollut vielä minun ja Liamin lisäksi hereillä. Näin pöydällä kirjeen ja paljon Louisin tavaraa. Otin kirjeen käteeni ja luin sen

"Rakas Harry,

Olen ajatellut tehdä tämän jo monta kertaa, mutta näin nyt oikean hetken tehdä sen.
Anteeksi että huusin sinulle illalla, enkä todellakaan itkenyt kaverini riidan takia. Meillä ei ollut sellaista.
Et usko kuinka olin korviani myöten ihstunut sinuun. Valvoin yöt miettien sinua, vietin vapaapäivät ajatellen sinua. En enää kestä katsoa kun kuhertelit Liamin kanssa. Olin silti ennenkaikkea onnellinen puolestasi. Tämä ei ole sinun syysi vaikka se siltä kuulostaakin...
Jätin sinulle joitain tavaroitani joita olet kadehtinut jo vuosia. Tyhjensin iPhoneni muistin jotta voit käyttää sitä. Saat Conssini ja Vanssini. Jätin pehmolelun ja raitapaidan jotka annoit minulle 22- vuotis lahjaksi. Kiitos niistä!
Sano muille pojille hyvästit puolestani. Älä etsi minua, en ole enää täällä! Vietä ihana ja onnellinen loppuelämä Liamin kanssa!

Louis"

Kyynel tipahti silmäkulmastani paperille. Aloin kiljumaan. Yhtäkkiä Liam, Niall ja Zayn seisoivat edessäni. Työnsin kirjeen Niallille. Otin Louisin raitapaidan käsiini ja puristin sen rintaani vasten. Vedin Louisin ihanaa tuoksua nenääni. Kyllä, olin ollut ihastunut Louisiin koska riitelimme Liamin kanssa niin paljon. Tiesin että ero Liamin kanssa olinkin lähellä.

Niall oli lukenut kirjeen. Hänkin itki. Hän työnsi kirjeen Zaynille ja tuli halaamaan minua. Zaynkin sai lopulta kirjeen luettua. Hänkin kyynelehti aika näkyvästi. Zayn katsoi minua ilmeellä saako-sen-antaa-Liamille.

"Ihan rauhassa vaan, me erottiin jo" vastasin Zaynille.

"MITÄ!" Niall huusi.

"No äläpä vaan Niall" Liam sanoi.

"Mitä tapahtui?" Zayn kysyi.

"No toi tossa oli vähän vaan niinku pettäny mua, en tiä kuinka monta kertaa mutta kuitenkin ja näittehän miten paljon meillä oli riitoja." vastasin. Ennenkuin Liam ehti lukea kirjettä olin jo ulkona. Minun oli löydettävä Louis ennenkuin on liian myöhäistä...

Louis

Ainoa tavara mikä minulla shortsien ja topin lisäksi oli, oli rannekello. Katsoin kelloa. Olin kävellyt vähäisissä vaatteissa kuusi tuntia. Kävelin kohti London Eyetä. Saavuin sen luo ja hiito. Harry seisoi sen edessä. Voi helvetti. Hän huomasi minut.

"Louis rakas, sä olet ihan liila!" Hän katsoi minua.

"No anteeks!" Lähdin juoksemaan maailmanpyörän koppia kohti. Kaksi turvamiestä katsoi minua häämästyneenä. Sanoin heille etteit saa päästää tuota kiharahiuksista poikaa samaan vaunuun kanssani.
Harry juoksi perässäni. Hän oli juoksemassa turvamiesten ohi kunnes toinen otti häntä käsivarresta kiinni.