Sydänsuruja

305 25 6
                                    

 Moi taas pitkästä aikaa :D 
Tosiaan, oon ollu täs aika pitkään nyt kirjottamatta. Syitä on monia, yks niistä on koulu ja kaikki sen mukana tulevat kiireet ja stressi. Sit mul on kans ollu vaan omii henkilökohtasii ongelmia, jotka on vieny multa tosi paljo motivaatiota pois. Eli ei, en delannu :D Mut täs teille nyt uutta osaa, ja jos teillä on jotai toiveita tätä tarinaa kohtaan nii saa ehdottaa :)

Aleksi POV

Hieron silmiäni, katsahtaen kelloon joka näyttää 12 keskiyöllä. Olemme olleet nyt treeniksellä jätkien kanssa sellaisen 16 tuntia. Töitä tehtiin ajasta suurin osa, mutta näinä 2 viimeisenä tuntina olemme olleet kaikki niin väsyneitä että näistä lopuista duuneista ei oikein tule mitään.
Kunnon unet maistuisivat kyllä. 

Tällä hetkellä kyllä maksaisin Joonakselle mitä vain että hän olisi hiljaa. Tuo mölyapina vain juoksee ympäriinsä, Joel tuon perässä. Kohta jollain murtuu kallo.
"Älä  vittu jaksa Porko!" Joel huutaa, yrittäen saada puhelintaan Joonakselta. Tietysti joelilla on varmaan taas joku säätö, josta ei halua meidän vielä tietävän. Hän ei ikinä halua että tiedämme hänen deitti elämästään koska siinä menisi hänen pointtinsa siitä "rakkaus on paskaa" lauseesta.
Nappaan puhelimeni työpöydältäni, ja näen siellä viestin Clarissalta. 
Siinä hän simppelisti vain kysyy että milloin raahaan perseeni kotiin, mutta taidan joutua nukkumaan tänään ihan tuossa hikisellä ruskealla sohvalla. Töitä nimittäin on vielä kasoittain jäljellä. Vastaan tuolle että "sori bAbE, joudun uhrautuu nukkumaa tossa Porkon paskomalla hikisellä mälli sohvalla." 
Joo, ehkä vähän liioiteltua, mutta hieltä tuo sohva todellakin haisee. 

"Noni äijjät, kaikki meistä haluaa joskus kotiin, nyt vittu tehää nää vikat äänitykset ja sit voitte tehä iha vittu mitä haluatte mut sit mä ainaki lähen himaa." Niko toteaa, lyödessään kätensä yhteen, ja olen tuon kanssa samaa mieltä. 

__
"Tarviks kyytiä?" Kysyn Ollilta, joka pistää kenkiään jalkaan puoli unessa. Tuo nyökkää, ja sitten painummekin ulos ovesta. Heti tuolta miesluolasta pois astuessa ilma on PALJON raikkaampaa.
Kävelemme Ollin kanssa rappusia alas kaikessa hiljaisuudessa, kun puhelimeni soi.
No kukas muukaan kuin rakas poikani se siellä.
"Mitäs?" Kysyn puhelimeen, ja kuulen pientä nyyhkytystä toisesta päästä. Nyt kaikki ei ole siis hyvin.  "Tuu hakee mut täält kaupungilt." Kuulen itkuisuuden Edenin äänessä, mutta en ala nyt kyselemään enempää, kuulustelisin tätä sitten autossa. "Juu, tulos." 

___

Parkkeeraan auton Edenin nenän eteen, ja Ollin veinkin jo kotiin. Tuo avaa oven, ja istahtaa etupenkille silmät punaisena. "Mitä on käyny?" Kysyn häneltä huolissani, ja siinä kohtaa hän purskahtaa taas itkuun. 
Tuo pudistaa päätään, ja peittää kasvonsa käsillään. "Kyl sä voit mulle kertoo." yritän lohduttaa häntä, aika huonolla tuloksella.
"Mun ja Adenen juttu on ohi." Hän toteaa. Onhan se ensimmäinen sydämmen särkyminen aina se pahin. Tottakai Eden rakasti Adenea, sen näki pojan katseesta. 

"Mä näin ku ne pussas Mirankaa.." 

Feeling You || Alex MattsonWhere stories live. Discover now