Traumat// BC oneshot//

Pelimies... //Olli//

Täs nää on nyt siis lukios kaikki ja saman ikäsii. 

TW! (enkä sit aina muista laittaa joten koskee koko kirjaa)

Ollin pov. 

Herään taas tuohon saatanalliseen piippaukseen, jota voitaisiin kutsua myös herätyskelloksi. En jaksaisi nousta kouluun, ei kiinnosta, ei jaksa ja kaikkein pahinta ei tunnu miltään. Olen perheeni vanhin lapsi, tai no perheen, isäni kuoli autokolarissa kun olin 8v ja äitini löysi "upean" uuden miehen itselleen. Nyt minulla on 3 muuta sisarusta itseni lisäksi eivätkä ne edes ole mulle kuin puoliksi sukua. Olen se perheen paska. Nuorimmainen sisarukseni on Milli hän on vasta 4kk ikäinen, keskimmäinen on Taru hän on nyt kai 4v ja vanhin on Sissi kai 7v. Itse olen nyt siis 16v. Äitini aviomiehen nimi on Jari-Ilari. En ole koskaa tykännyt tuosta. Hänen tulon jälkeen elämäni on vain menny huonompaan.

Vitun Jari-Ilari ei ole koskaan ollut tyytyväinen siihen mitä teen ja millainen olen. En kuulu hänen muottiinsa. Kokeista on tullut aina 9 ja 8 mutta vain 10 on kelvannut tuolle. Soitan bassoa ja käyn salilla, mutta vain lätkä kelpaa hänelle. En ole saanut kaipaamaani huomiota ja tukea enää 10 vuoteen kun tämä Jari-Ilari saapui elämääni. 

Noh nyt kouluun. Kävelen alakertaan reppu selässäni. Ylläni minulla on musta kollari, musta huppari ja mustat jorkut. Lähden kävelemään bussipysäkkiä kohti. Siellä onkin jo ystäväni ja joku uusi tyyppi kun ei ole aikasemmin näkyny. En tiiä onko tuo snitsh mutta ihan sama. Kaivan taskustani rakkaan syöpätikkuni ja alan hiisaamaan sitä samalla kun muut hoitavat omia nikotiini tarpeitaan. Joel ja Joonas röökaamalla, Niko laittamalla nuuskaa huuleen ja Tommi käyttämällä hänen vapeaan. Itselläni on Kubikki ja makuna blueberry rasberry (en sit oo varma mite kirjotetaa ja olen laiska enkä jaksa tarkistaa) Tämä on meidän joka aamuinen perinteemme. Kun kaikki on kasassa suoritamme aamun nikotiini tarpeet yhdessä täydessä hiljaisuudessa ja morojen sijasta ilmoitamme bussissa toisillemme kun on hyvä olo. Tuo usi poika katsoo meitä hieman oudosti mutta kiinnostuneesti. "Haluuks?" päätän rikkoa hiljaisuuden ja tarjosin kubikiani. "Ei kiitti toi on paskan makune" tuolta musta tukkaiselta tulee suoraa. "No mistäs herra sen tietää" kyselen. Tuo poika on aika hyvän näköinen voisin nuss... jooo ei sittenkää ajatellaa loppuun saakka. "Ihan kuule siitä tiedän kun olen itse testannut" tuo söpö poika vastaa. "No mikäs sitte on paras" kysäisen tuolta. "pink lemonade" tuo vastaa lyhyesti.  "ikinä kuullukkaa" sanon ja katson oudoksuvaa Tommia. "Kyl sä sen tiiät Nelli veti sitä joskus ja oli mullaki sellane vähä aikaa" Tommi kertoo. "No et sit voinu antaa yhtä" sanoin tuolle muka loukkaantuen. "Noku tyyppi ois vetäny koko saakelin tikun yhellä imulla tyhjäks" "No en ois" jatkoin väittelyä. "No ota yks multa ja kirjota snäppis toho kans" mustahiuksinen sanoo ja ojentaa ensin syöpätikkua ja sitten puhelinta. 

"On kyl hyvää ja tos" sanon tuolle ja ojennan puhelimen tuolle takaisin. Syöpätikun olin antanut jo aikaisemmin. "No näkyillää" poika sanoo ja hypää bussimme joka saapui. Menimme takapaikoillemme niinkuin aina. "Saakeli Joonas mitä hiton vahvaa sulla nyt oli?" Joel kysyy. Taisi olla vähän enemmän kuin ennen tuota nikotiinia. 

time skip vikalle tunnille

Tuo ilmeisesti Aleksi jonka tapasimme pysäkillä on nyt näköjään minun terveystiedon ryhmä/parityö pari. En edes tiedä miten olen onnistunut tässä mutta meillä nyt on aiheena ihmisen lisääntyminen ja ehkäisy. Tuntuu ettei työ oikein suju. "Aleksi tehtäiskö tätä vaik meil koulun jälkee nii vois tullakki jotai katos ku siit on kuitenki jo vähä vajaa 7h ku viimeks sain nikotiinii nii ei oiken suju" selitän tuolle. Itselläni on vähän käytännön läheisempi opiskelu tapa mielessä. Tää on mulle ihan normaalii. En mä ole koskaan kellekkään kertonut mun pahasta olosta mä vaan puran sen erillaisiin tapoihin. "No mikäs siinä herra Matela" Aleksi vastaa ja rupee äänistä päätellen selaamaan tiktokkia.