äitini huutaa minua, ja pyytää että käyn kaupassa puolestaan. äiti ojentaa minulle ostoslistan ja kertoo, että siirtää minulle rahaa. alan kävelemään kerrostalon portaita alas, koska meillä ei ole hissiä. plääh. pääsen lähimmän kaupan ovelle, ja haen muun muassa tortillalättyjä. hyllyjen välissä on joku ihminen, joka vähän näyttää siltä, että hän seuraisi minua. mutta jos ei seuraa, niin ainakin tuijottaa joka kerta kun kävelen hänen ohitseen. hänellä on blondit semi pitkät hiukset, farkut, pitkä musta toppatakki ja valkoinen villapaita. hän on söpö... noni nyt sitten loppuu se ihailu, jatka ostoksia. mä tarvitsen sen snäpin... en uskalla mennä kysymään, jos sillä ei oliskaan. otan loput ostokset koriin ja menen maksamaan. alan kävelemään muovikassien kanssa kotia kohti, ja portilla huomaan, että minulla ei ole avaimia. mitä nyt teen? voin soittaa äidille, että hän tulisi avaamaan ovet. soitan äidille, ja hän sanoo, ettei ketään ole kotona. täällä on jääkylmä! soitan ystävälleni yunjinille, että voisinko mennä heidän luokseen siksi aikaa, että joku tulee kotiin. yunjin sanoo, että voin tulla hetkeksi. onneksi hän asuu kahden korttelin päässä. pääsen yunjinille, ja olen siellä puolisen tuntia, ja äiti soittaa, että isoveljeni tuli kotiin. hyvästelen yunjinin, ja menen kotiin. isoveljeni oli vastassa, ja auttoi minua. onneksi hän tuli nopeasti.
YOU ARE READING
just like a dream | hyunjin x lukija
Romancetää on ny jotai paskaa vaa ku haluun feedaa mun ja muide deluluu dont mind jos en kirjota oikein tai esim puuttuu IsOt AlKuKiRjAiMeT 😘😘 toivottavasti tykkäätte