Rakkautta Ja Piikkilankaa // BC One Shots (1) (Jiko & Oleksi) [VALMIS] ✔️

Polvileikkaus (Oleksi)

Olli:

Istuin sairaalan käytävällä ja odotin tietoa miten Aleksin leikkaus oli menny, hoitaja oli just käyny kertomassa et se oli siirretty heräämöön.

Aleksi oli nimenomaan painottanut ettei kukaan jätkistä tule heti käymään, olin tietysti ainoa joka pääsi Aleksin luokse kun se oli tarpeeks hereillä ja siirretty osastolle.

Aleksin polvi oli pidempään aiheuttanu ongelmia ja se oli nyt sitten leikattu ja toipuminen saattoi alkaa, pari keikkaa jouduttiin perumaan koska Aleksi ei saanu eikä voinu hyppiä normaalisti hetkeen.

Aleksi:

"Hyvin se menee.." Olli sanoi kun hermoilin sängyllä vielä istuen
"Katotko ettei jätkät tuu naureskelee.." sanoin
"Joojoo, tiiät miten käy jos ne ilmestyy.." Olli sanoi

Olin jo melko tukevassa lääke pöllyssä ja odotin että mut haetaan. Pian hoitaja tulikin, nopee pusu Ollille ja sit tää oli menoa.

Salissa, en kerenny kissaa sanoo kun nukahdin ja heräsin vähän epämääräseen oloon heräämössä.

"Leikkaus meni hyvin, oot täällä hetken ja sit pääset osastolle, sua odotetaan jo.." hoitaja sanoi, nyökkäsin ja nukahdin uudestaan.

"Huomenta.." kuului kun heräsin uudestaan
"KukaMitä.." änkytin
"Just se, sattuuko johonki?" ääni kysyi, tiesin että tuo oli Olli, mut en vielä saanu kunnolla kiinni ajasta.
"Nuku vaan, jos siltä tuntuu.." Olli sanoi, taisin ottaa vielä yhdet unet, havahduin seuraavan kerran jäätävään särkyyn

"Auauau.." valitin
"Oota pyydän hoitajan.." Olli sanoi
"Ai helvetti.." kirosin, kipu polvessa oli jäätävä.

Pari seuraavaa päivää menikin voimia kerätessä ja mukavassa särkylääke pöllyssä.

Olli:

Aleksi pääsi parin päivän sairaalassa lojumisen jälkeen kotiin, tuossa se nyt koitti kyynärsauvojen kanssa hyppiä ympäri kämppää.

"Varovasti.." sanoin, kun Aleksi oli kaatua
"Joojoo, kyllä mä opin nopeesti.." Aleksi sanoi ja hyppi olkkariin ja pääty sohvalle.
"Tuo mulle tyyny tähä alle.." Aleksi sanoi, koppasin toiselta sohvalta tyynyn ja pistin sen varovasti Aleksin polven alle, vähän tuo valitti särkyä.

"Oliks jätkät millo tulos kiusaa mua?" Aleksi kysyi
"Ei ne oo sanonu, mut ei niistä koskaan tiiä.." sanoin, mikä oli totta. Välillä vaan ei osannu sanoo kuka menee missäkin.

* ovikello soi *

"Eikai vaan.." Aleksi parahti, se oli just löytäny hyvän asennon ettei sattunu
"Me tultiin nyt.." Joonas sanoi kun avasin oven
"Ullatuus.." Joel naurahti
"Voi vittu.." mun suusta pääsi, no päästin jätkät sisälle
"Ja mites meidän rampa voi?" Niko kysyi kun pääsi olkkariin
"Älä alota, tai isken tällä.." Aleksi sanoi, tuolla se tarkotti sen kyynärsauvoja jotka loju lattialla
"Saaks koittaa?" Joonas kysyi
"Et, ne on mun mittojen mukaan.." Aleksi sanoi, tuo oli kyllä totta. Jokaiselle kyynärsauvat käytiin laittamassa erikseen että niistä oli hyötyä.

Kyllä osasin oottaa että Joonas saatto koittaa onneaan, mutta tuskin se kiusata haluaa kuitenkaan.

"Joonas sä et haluu koittaa onnees.." Tommi naurahti

Aleksi:

Joonas koitteli mun hermoja ja onneaan, lopulta sen onnistu hetkeks viiä mun kyynärsauvat, mutta palautti ne nopeesti kun ärähdin.

Vietettiin muutama tunti iltaa porukalla, kunnen muhun iski väsymys ja polvi muistutti olemassa olostaan ja Olli hääti jätkät.

Ehkä hieman horjuen hypin makkariin ja heittäydyin sängylle.

"Onks kova särky?" Olli kysyi kun tuli makkariin
"Emmä tiiä, mut särkylääke vois olla paikallaan.." sanoin
"Mä haen.." Olli sanoi, koitin liikkua sen verran että löydän hyvän paikan kun ei satu.

"Tossa.." Olli sanoi ja autto mua lääkkeitä kanssa
"Kiitti, mitä mä tekisin ilman sua.." sanoin ja haukottelin
"Sit unta kuuppaan.." Olli sanoi ja autto mut peiton alle
"Umm.." önähdin, emmä näin väsyny voinu olla? Lyhyt hetki kun uni alko ottaa valtaa.

Olli istu mun viereen ja piti hyvänä, jotenkin vaan nukahdin, enkä tienny mistään mitään.

Pari kuukautta myöhemmin riehutiin taas keikalla, tästä mä nautin, tää oli se mitä haluun tehdä työkseni, tätä mä rakastan!

Toki Ollia myös ja muita jätkiä veljinä, paljon oli tapahtunu ja vielä oli paljon edessä! Just bring it on!

... ... ...

Idea lähti siitä kun Aleksi oikeesti tappelee välillä sen polven kanssa, ehkä sille vielä toistaiseks riittää tuki, mut entäs jos se pääty veitsen alle, niinku Joel kätensä kanssa..

616 sanaa!

Tättärää, täällä taas! En lupaa että jokapäivä tulee jotaki, ellei kyseessä sit oo pidempi teksti!

Shottien kirjotus tökkii taas kerran, mut yks kirja on tarkistusta vaille ja toinen uus kirja hyvässä vauhdissa, katotaan millon nää pääsee julkasuun!

Ps. kohta on viikko elämän parhaasta illasta, en tuu koskaan unohtaa sitä! Kiitos jätkät että ootte olemassa!