Tää rakkaus ei lopu koskaan

Luku 1

~ Y/n ~
Aloitin taas täydellisen aamun ihanan poikaystäväni Mikaelin kanssa, söimme aamupalaa ja keskustelimme päivän kulusta. "Moneen sulla on töitä tänään?" Mikael kysyy minulta. "Mulla on töitä 6:00 aamuun saakka kun mul on yövuoro siel sairaalassa, kerroinhan mä siitä jo sillo" selitän tuolle tuohtuneena. "Anteeks muru, mä unohdin sen" Mikael toteaa ja syö aamupalaansa. Nyökkään naurahtaen ja juon aamukahvini. "Ei se haittaa mennäänkö me huomenna sit leffaan illalla?" katsahdan tuota komistusta. "Tottakai, mulla loppuu työt 15 aikaan ja leffa alkaa 18" Mikael kertoilee minulle. "Okei hienoa, sithän mä kerkeän nukkua ja sitä rataa" naurahdan, syön loppuun, nousen ylös ja vien astiat koneeseen.

Mikael valmistautuu töihin ja tulee suukottamaan minua kaulalle. "Hyvää työpäivää muru" hän kuiskaa korvaani ja lähtee. "Samoin" kerkeän sanoa kunnes ovi pamahtaa kiinni. Siivoan aamupalapöydän ja menen suihkuun peseytymään. Tuon jälkeen kuivaan hiuksiani, letitän ne, puen päälleni ja menen nukkumaan muutamaksi tunniksi. Laitan herätyksen ja käperryn peiton alle nukkumaan. Nukun sikeästi ja vaihdan asentoani silloin tällöin. Tuhisen ja ehkä makasin keskellä sänkyä, mutta sillä ei ollut tässä kohtaa mitään haittaa, koska poikaystäväni on töissä eikä nukkumassa vieressäni. Nukun herätykseen saakka. Availen silmiäni ja suljen tuon rasittavan kellon, sillä se särkee korvani. Otan puhelimeni ja selaan sitä hetken.

————

Katson instagramini ja nousen sitten ylös, venyttelen hieman ja suuntaan olkkariin viltin alle katsomaan sarjoja. Kello oli tässä kohtaa kai kolme iltapäivällä. Heräsimme tänä aamuna Mikaelin kanssa kymmeneltä. Katson viestejä. Äitini kysyi minulta, miten meillä menee Mikaelin kanssa. Vastasin tuolle että todella hyvin ja että olemme menossa huomenna leffaan. Me ollaan oltu äitini kanssa todella läheisiä, hän yleensä lohduttaa, kuuntelee, auttaa ja ottaa luokseen jos tilanne sen vaatii. Mikael on täysin erilainen sillä tuo kuuntelee, antaa rakkautta ja koittaa ymmärtää vaikkei todellakaan halua edes ymmärtää.
"Hohoi" huokaisen ja katson sarjaa tylsistyneenä. Menen pukemaan päälleni hetken päästä ja alan valmistautumaan.

Meikkasin, pakkaan laukkuni ja nappaan mukaani lounasta sekä pientä yöpalaa. Menen autoon ja lähden ajamaan töihin. Laitan radion päälle ja hyräilen tuon biisin mukaan. Ajan perinteiselle paikalleni, nousen autosta, otan laukun ja lukitsen ovet. Astelen sisälle vaihtamaan työvaatteet ja käyn infon kautta hakemassa listan potilaista. Menen työhuoneeseeni, pyydän potilaita sisälle yksi kerrallaan sitä mukaan kun saan nuo hoidettua. Katselen tietoja, kirjaan ne ylös ja puhdistan huonetta seuraavaa potilasta varten.
Seuraavaksi minulle tuli hoidettavaksi 2 vuotias pieni lapsi jonka käsi on saanut osuman kun hän on kaatunut pihaleikeissä. "Käykää vaan istumaan" sanon noille. Katson pienen kättä ja laitan lähetteen röntgeniin. "Tulokset tulee pian niin jääkää odottamaan" Sanon noille.

————

~ Jere Siivikko ~
Lähdemme viihteelle Janin kanssa. Puen päälleni mustat revityt farkut, mustan t-paidan ja nahkatakin, laitan hiukset hyvin ja vilkaisen itseäni peilistä. Jani soittaa ovikelloa ja menen avaamaan oven. "Iltaa, lähteekös se Siivikko baariin nauttii illasta? olis nyt Tillmanin tarjoamana" Jani hymyilee ja katsoo minua silmiin. "Kiitos Jani mut mä maksan omat juomat" hymähdän ja laitan valkoiset kengät jalkaani. "Eiku mä maksan sä tarviit jonkun mimmin joka huolehtii susta kun mä en oo huolehtimassa" Jani selittää. "Noni nyt Jani mennään ja sä lopetat ton heti" Naurahdan, nappaan avaimet sekä puhelimen.

Lähdemme baariin päin kävellen, suunnitelmana oli nauttia illasta ja jutella niitä näitä, yleensä avaudun Mikon ja Janin kuullen kaikesta, mutta tänään vain Janin, sillä Mikon piti olla tämä ilta lapsensa kanssa kotona. "Miten sulla muuten menee?" tuo kysyy ja kävelee. "No aika hyvin, oon meinannu hankkii pienen koiran tai ees isomman kämpän" kerron hänelle. "Kuulostaa hyvältä, suosittelen jos se tuntuu susta parhaalta idealta" Jani innostuu. "No siinä sä oot oikeessa" hymyilen ja pääsemme baariin sisälle.
Jani passitti minut pöydän ääreen ja menee itse tiskille tilaamaan meille juotavaa. Myöhemmin hän tulee pöydän ääreen meidän juoman kanssa. "Ole hyvä" Jani hymyilee. Kiitän ja alan juoda.

————

Olemme olleet jo tovin baarissa. "No mitäs meinasit tänään vielä tehdä?" tuo kysyy ja juo juomaansa. "Mennä kotiin nukkumaan" mumisen epäselvänä.
"Mä saatan sit kotiin koska en haluu että jäät auton alle tai jäät puskaan nukkumaan" Jani kertoilee. Nyökkään ja juon shotteja. Pääsen hujauksessa hyvään humalaan toki join ehkä pari liikaa. Nousen ja lähden ulospäin. "Jere hei! mihin menet?" Tuo huudahtaa ja tulee perääni. "kOtIiN" soperran humaltuneena. "Anna mä soitan taksin" Hän kaivaa puhelintaan. "Ei TaRvIi" hymähdän ja kävelen kunnes kaadun kynnykseen. Jani tulee nopeasti auttamaan minut ylös.
"Eihän sattunu?" hän kysyy huolestuneena. "Ei MuA sAtTuNu" nauran ja katson polveani josta tulee verta.

Jani soitti taksin jolla suuntasimme sairaalaan, nuokun tuota vasten ja nukahdinkin jossain kohtaa.
"Jere? herätys oltas perillä jo" tuo sanoo, nousemme taksista ja suuntaamme sisälle. Tuo saattaa minut sisälle infotiskille. Pääsimme istumaan ja minä puolestani istuin alas ja katselin ihmisiä. Eteeni astelee todella todella kaunis nainen, hän on blondi niikuin minä. "Hei, tulkaa vaan perässä" hän hymyilee hennosti, Jani auttaa minut ylös ja kuljemme huoneeseen perässä. "Se NäYtTäÄ hYvÄlTä" höpöttelen Janille. Hän naurahtaa ja istuttaa minut hoitopöydälle. Nainen pyytää riisumaan housuni ja alkaa tutkia polveani. "Miten sä tälleen?" nainen kysyy. "KaAdUiN" naurahdan. "Joo, Jere siis kaatu kun herra päätti juoda liikaa" Jani naurahtaa.

••••••••••••••
Tässä olis teille nyt eka luku tätä kirjaa :)
Kertokaa toki mitä mieltä olitte tästä ja kannattaako mun jatkaa tätä <3

Lupaan että huomenna tulee toinen luku <3

Nyt meikä menee natinati, hyvää yötä muruset❤️