The Stare (Larry Stylinson, in Finnish)

→ Luku 2

Joosaakeli on yö, ku kirjotan tätä. 1) vahingos klikkasin "julkaise" enkä "tallenna ja esikatsele" joten lol toivottavasti kovinkaan moni ei nähny tätä, tos lopussa oli iha hitosti spoilereita ku kirjasin ylös tapahtumiiXDD ja 2) julkasen varmaa pari lukua, kirjotan varmaankin enemmän tosin, koska nyt on yö ja mulla ei oo mitää tekemistä ja inspaa joten why not :D

__________________________________________________________

Louis istui pienen olohuoneensa mustalla nahkasohvalla teekuppi kädessän. Hän oli saapunut kotiin ja kello näytti vasta kuutta illalla. Kotiin tultua hän oli viskannut työtavaransa eteisen peilin alla olevan penkin päälle ja rynnännyt keittiöön laittamaan itselleen teetä. Tuolla oli tapana heti kotiin saavuttuaan keittää litran verran vettä, josta kuitenkin käytti vain muutaman desin itse teehen - paha tapa. Hän asui yksin pienessä kerrostaloasunnossa, johon sisältyi olohuone sekä pieni keittiö, makuuhuone ja kylpyhuone. Makuuhuoneessa oli myös ovi vaatehuoneeseen.

Vieraat tapasivat nukkua sohvasängyllä, tai jos oli niin läheinen Louisin kanssa kuten esimerkiksi Liam tai Niall - jo yläasteelta tunteneet kaverukset - , saattoivat he hyvinkin nukkua Tomlinsonin kanssa samassa sängyssä. Ei se heistä ollut mitenkään outoa, ainakaan niin kauaa kunhan vaatteet pysyivät päällä. Joskus tosin Liam nukkui niin leveästi, että sai tuntea potkun lanteillaan ja seuraavalla sekunnilla nukkui lattialla. Tuolla miehenalulla ei ollut öisin ikinä voimia raahautua takaisin sänkyyn, joten päätyi sitten nukkumaan lattialla koko lopun yön antaen Tomlinsonin vallata koko sängyn - herran itsensähän se oli. Niall puolestaan lattialle päädyttyään raahaisi tavaransa olohuoneeseen ja päätyisi nukkumaan sohvalla; huonompi alusta kun korvaa ei-minkään-alustan.

Louis istahti mustalle nahkasohvalle, joka sijaitsi tuon pienen asunnon olohuoneen takaseinällä. Ihan istuinhuonekalua vastapäätä oli pienehkö televisio, joka lepäili tummasta puusta tehdyn lipaston päällä. Vasemmalla puolella taas oli melkein koko seinän levyinen lasinen ikkuna, jonka takana oli pieni terassi. Kyllä, Louisin asunto oli maan tasalla, kerrostalon matalimmassa kerroksessa. Se oli toisaalta ihan hyvä juttu; tulipalon tai muun hätätilanteen syntyessä hän pääsisi takuuvarmasti pois rakennuksesta - jos ei käytävän kautta niin sitten oman terassin kaiteensa ylitse. Matkaa maahan oli huikeat kolmekymmentäkaksi senttimetriä.

Louis klikkasi kaukosäätimestään television päälle, josta nähtävästi tuli uutiset tällä hetkellä. Vähän päälle parikymppinen miehenalku siemaisi vähän teestään. Hän inahti pienesti tuntiessaan todella kuuman, melkein kiehuvan nesteen, alahuultaan vasten ja veikin oitis mukinsa pois suunsa edestä. Hienoa, nyt sit poltin huulen, tuo ajatteli harmissaan. Pojalla oli aina tapana polttaa joko kieli, alahuuli tai sitten reisi, varsinkin aamuisin. Vaikka sanotaan, että kantapään kautta oppii, tämä ei nähtävästi niin tehnyt, sillä tuo virhe oli toistunut jo ainakin parikymmentä kertaa. Hän vain ei ikinä muistanut odottaa tarpeeksi kauan teen jäähtymistä tai laittaa sinne viileämpää vettä.

"Tyyneydestä päätellen kaupunkiin on tulossa vähän suurempaa astetta oleva myrsky, mutta ei huolta! Kaikki palomiehet ovat valmiina auttamaan, jos on tarvetta ja tämä myräkkä on mennyt ohi aamuun mennessä. Hyvää torstai-illanjatkoa!" kuului epämääräisen kimeä miesääni televisiosta. Tomlinson huokaisi kevyesti. Tietenkin juuri tänä iltana piti tulla myrsky. Juuri silloin, kun hänellä oli vapaata. Louis heräsi yleensä pienimmästäkin äänestä, saatika sitten pauhovasta myrskystä, joka varmasti pitäisi hänet hereillä.

Louis sammutti television, sillä myrskyjen aikana ei kannattaisi pitää mitään sähkölaitetta päällä. Hän myöhemmin ottaisi vielä töpselit irti seinistä, varmaankin ennen nukkumaan menoa. Louis siirsi katseensa mustaksi pimahtaneesta ruudusta ikkunaan, joka tosin oli myöskin musta hetken aikaa, kunnes silmä tottui vähän hämärään. Hän katseli tyhjää katua, joka oli ihan tämän ikkunan edessä. Kadun tuonnimmaisen reunan takana oli metsä, jossa oli todella tihein välein puita. Metsän eläimet varmasti viihtyisivät siellä, kuten kauriit ja kaniinit.