Istuskelin kotiluokassa odotellen tunnin alkua. Kello oli jo vartiyli.
Ei olisi mikään uusi juttu jos opettaja taas myöhästyisi tai unohtaisi
tulla paikalle. Hänhän unohtaa milloin mitäkin. Tylsistyneenä alan
räplätä puhelintani ja vedän harmaanhupparini hupun päähäni.
Olen April ja käyn peruskoulun viimeistä luokkaa.
Minulla on vaaleat melko pitkät hiukset ja merensiniset
silmät. Välillä kuulen ihmisten sanovan minulle, että minulla on
suloiset kasvot ja olen nätti. Koetan vain hymyillä heille.
Mutta oikeasti nuo kehut eivät tuntuneet minusta kehuilta.
En halunnut olla mikään suloinen taikka nätti.
Ennenkaikkea en halunnut olla tyttö.
Vihasin kaikkia mekkoja, minihameita ja kaikkea
muuta tyttömäistä. Jos vain rohkeuteni riittäisi leik-
kaisin nämä typerät hiukset, lyhyemmiksi ainakin,
pukeutuisin enemmän poikamaisesti ja hävittäisin
kaiken tyttömäisen krääsän huoneestani. Mutta ei se
onnistuisi en muutenkaan ole luokkani suosiossa.
Kaikki karttoivat minua. Joskus pysähdyin miettimään
olisiko elämäni helpompaa jos olisin poika, enkä tyttö ?
Kaikki olisi muuten niin täydellistä silloin paitsi poikana en
voisi lähestyä ihastustani Jeremyä. Tai no tietysti voisin, mutta
se olisi aika erikoista. Painan pääni pulpettiin miettien tätä toivettani,
josta kukaan ei tiennyt. Oikeasti olin poika, joka oli vankina tytönkehossa.
YOU ARE READING
Elämäni Poikana
HumorApril on tyttö, joka käy 9 luokkaa. Hän on kuitenkin hieman erilainen kuin muut luokkalaisensa tytöt. April on poikatyttö, hän vihaa mekkoja ja kaikkea tyttömäistä. Mutta eräänä päivänä Aprilin elämä muuttuu todella, kun joku kuulee hänen toiveensa...
