Luku 9 (Alex)

508 34 9
                                    

"Voi, vittu, vittu, vittu" huusin paiskoessani samalla tyynyjä ja kaikkea mahdollista päästessäni kotiin. Miten minä saatoin tehdä niin? Miten saatoin päästää Ashleyn luotani!? Minä rakastan häntä.

Tämä on vain niin epäreilua. En edes muista tai tiedä miksi suutelin silloin Noraa, seoli tyhmin tekoni ikinä.

Nyt makasin sängylläni katsoen kattoon, kuin etsisin sieltä vastauksia. Niitä ei tullut.

Minun pitää jotenkin saada Ash takaisin, en voi menettää häntä. Aloin melkein itkeä. Yhtäkkiä pompahdin pystyyn, kun jotain välähti päässäni. ARON! Hän varastaa Ashleyn minulta.
Tiedän kyllä hyvin, että Aron on kiinnostunut Ashista. Minun pitää estää se.

*** (Ashley)

Oli maanantai aamu ja oli taas koulua. Ugh. Minulla oli onneksi kympinaamu niin ehdin syömään kunnon aamupalan ja käymään vielä lenkillä.

Kävelin käytävällä, kun huomasin Alexin ja Jackin. Kävelin vain heidän ohitseen kuin en olisi huomannutkaan. Näin Alexin silmissä surua. Tuntuu kuin tämä kaikki olisi tapahtunut ennenkin.

Näin Aronin ja juoksin hänet kiinni. "Hei. Tule mun kanssa samaa matkaa ruokalaan.", sanoin. "Joo öm.. Tulisin mutta kun minulla on jotain muuta tekemistä.", katsoin häntä hieman hölmistyneenä hetken, kunnes jätin hänet siihen ja lähdin kävelemään ruokalan suuntaan. Sain syödä yksin, koska Aron oli jossain ja Jack oli Alexin kanssa. Selailin siis vain kännykkääni samalla kun söin.

Kävelin tunnille ja huomasin luokassa Aronin istuvan perällä naama aivan punaisena ja jostain saattoi vuotaa vertakin. Juoksin hänen luokseen. "Aron! Mitä sinulle tapahtui? Sun pitäis mennä terkkarille. Tule vien sinut terkkarille", ja kiskoin häntä jo kädestä hätääntyneenä. "Ash, oon ihan okei ja ei tarvii. Jätä mut vaan rauhaan.", hän sanoi tylysti. Ehkä Aronilla oli vain huono päivä. Ajattelin.

Kävelin kotiin ja ihmettelin mikä Aronilla oli ja mitä hänelle oli tapahtunut.

*** (Aron) pari tuntia aikaisemmin.

Kävelin koulun pihalla haukkaamassa raitista ilmaa, kun yhtäkkiä kulman takaa joku iski minua. Rojahdin maahan ja katsoin ylös. Siellä oli Alex kavereineen. Jotain tuntemattomia hyypiöitä kaikki, Jack ei sentään osallistunut tämmöiseen. Alex löi minua uudestaan. "Jätä Ashley rauhaan! Ash on minun!" hän huusi iskiessään samalla kerta toisensa jälkeen minua naamaan.

*** (Ash)

Avasin ulko-oven ja kävelin sisälle. Huhuilin pari kertaa ja sain todeta ettei äiti ollut kotona vielä. Ellei hän sitten tule vasta huomenna työmatkaltaan. Menin keittiöön ja otin sieltä jugurtin. Lähdin olohuoneeseen lusikka suussani, jugurtti kädessäni ja heitin repun lattialle. Lysähdin sohvalle ja katsoin mitä telkkarista tulisi. Ei mitään, Netflixiä siis. Katsoin sarjaa Orange Is The New Black, ja se oli hieman karu, mutta silti yksi suosikki sarjoistani. Parin jakson ja kahden jugurttipurkin jälkeen aloin tehdä läksyjä. Ei onneksi ollut tullut paljon läksyä, joten tein ne nopeasti olohuoneen sohvapöydällä.

Läksyjen jälkeen lähetin Aronille viestiä kysyäkseni hänet jonnekin ulos. Hän suostui ja lupasi tulla meille kuudeksi.

Ovikello soi ja menin avaamaan oven. Aron hymyili minulle. Laitoin äkkiä vain kengät jalkaan ja pitkän villatakin päälle, joka minulla oli ollut koulussakin. Otin vielä pienen laukkuni olalle ja lähdimme kävelemään. "Hmm.. No mitä tehtäisiin?" Aron kysyi. "No tässä ihan vieressä on kahvila, voitaisiin käydä siellä hakemassa juomat ja tulla niiden kanssa vaikka ulos penkille", puolestani ehdotin. Otimme latet jotka Aron tarjosi ja lähdimme ulos vain huomataksemme, että siellä satoi. "Mennään meille se on ihan kahden minuutin päässä", sanoin ja lähdimme juoksemaan sateessa meille päin. Avasin äkkiä oven ja olimme jo litimärkiä. Astuimme sisälle eteiseen ja vilkaisimme toisiamme. Aloimme molemmat kikattaa, koska olimme ihan märkiä. "Tarvitsetko pyyhkeen tai jotain?" kysyin samalla kun näin hänen vetävän huppariaan päänsä yli. En voinut olla katsomatta. Hän pudisti päätään, joten juoksin äkkiä yläkertaan. "Odota hetki, ei kestä kauaa", huikkasin vielä portaista. Vaihdoin vain äkkiä kuivat vaatteet päälle. Menin alas ja näin Aronin jo istuvan sohvalla rennosti juomassa kahviaan.

Illalla mennessäni nukkumaan mielessäni pyöri vain Aron, ja hänen naurunsa. En kai ollut saamassa tunteita häntä kohtaan? No, eihän se tarkoita että Aronilla silti olisi minua kohtaa mitään. Olemme vain ystäviä. Ainakin hänen mukaansa, luulisin. Mutta en ole päässyt vielä yli Alexistakaan, joten en varmaan haluaisikaan uutta suhdetta juuri nyt.

Seuraavana päivänä koulussa Alex tuli puhumaan minulle, enkä voinut enää vältellä häntä. Kaipa minun pitää hänelle joskus taas alkaa puhua. En saa olla lapsellinen.
"Ööm, hei Ash. Miten menee?" hän kysyi rapsutellen samalla niskaansa, mitä hän teki aina hermostuksissaan.
"Hyvin. En ainakaan ole jäänyt sinua kaipaamaan", vastasin. Nyt Alexin pää painui maahan ja hän näytti musertuneelta. Ehkä olin hieman liian ankara hänelle. "Tai siis, olet varmasti jo löytänyt jonkun upean tytön?", En edes tiedä miksi asia kiinnosti minua. Nyt hän nosti päänsä ja näytti hölmistyneeltä. "Ash. Kuinka voisin olla jo jonkun toisen tytön perässä, kun sinä olet ainoa ketä mahtuu päähäni! Pyörit mielessäni koko ajan, enkä haluaisi sitä enää koska se satuttaa vain lisää", nyt hänen äänensä melkein murtui. En voinut kuin olla pahoillani hänen puolestaan ja muutenkin. "Alex.." "Haluaisin toisen mahdollisuuden! En edes tiedä miksi suutelin Noraa. Taisin olla kännissä tai jotain, vaikka tiedän kyllä ettei se ole syy tai mikään. Olen vain niin pahoillani", hän melkein aneli. Mietin asiaa hetken ja minun oli pakko antaa periksi noille surullisille kasvoille. Sitä paitsi myönnän itsekkin että olin kaivannut häntä. "Selvä. Aloitetaan alusta. Tuu hakemaan mut kuudelta?" hän nyökkäsi ja olin lähdössä menemään tunnille kun näin Aronin juuri kääntymässä pois. Olisin juossut perään, mutta näin hänen ilmeensä. Se oli pettynyt ja surun murtama. Hän haluaisi varmaan olla hetken yksin.

Menin luokkaan hieman myöhässä. Pyysin anteeksi opettajalta ja juoksin luokan perälle istumaan. Huomasin pian ettei Aron ollut luokassa.

Kello oli kuusi ja viimeistelin asuni vielä pienellä korulla, joka minulla oli melkein aina kaulatreffeille.

Kello oli kuusi ja viimeistelin asuni vielä pienellä korulla, joka minulla oli melkein aina kaulatreffeille

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Ashleyn asu treffeille

Menin portaat alas eteiseen ja vedin vielä maiharit jalkaani. Ovikello soi ja avasin oven. "Hei", tervehdin hieman ujosti, kuin tämä olisi ensitreffimme. Alexilla oli kypärä kädessä joten minäkin otin eteisen hyllyn päältä kypäräni ja lähdimme kävelemään Alexin mopolle.

*** (Alex)

Nousin moponi kyytiin ja huomasin, että olin kaivannut tunnetta, kun Ashley kietoo kätensä ympärilleni kun hurautan moottorin käyntiin. Lähdin ajamaan keskustaan päin.

Pysäköin pientä kahvilaa vastapäiselle tienreunalle. Kävelimme sisälle hiljaisuudessa. Kassalla kuitenkin kysyin, mitä hän ottaisi ja otimme molemmat kaakaot. Menimme pieneen syrjäiseen pöytään hiljaisessa kahvilassa.

Katselin Ashleyn pitkiä hiuksia ja silmien yönsinistä väriä. Minulla oli ikävä häntä..

Noniiiin. Anteeks hei kaikille lukijoille TOSI kovasti ku kesti näi kaua nyttaas julkasta mut on ollu vähä muita puuhii ja en oikee sit keksinykkää nii helposti enää et mitä laittaisin seuraavaksi. No mut hei jos tykkäsit, muista painaa sitä ihanaa tähtöstä siellä alhaalla ja pistäkää kommenttii. Ois kiva saada palautetta ❤👋🏼

SheWhere stories live. Discover now