Tämä on siis one shotti teoksesta Snapchat. Alkuperäisen ja mistä tähän on hahmot lainattu on kirjoittanut hemppu
Hahmot ovat siis hempun käsialaa, mutta tämä pätkä on omasta kynästäni.Tämä oneshotti kertoo Nilenasta.
Toivottavasti nautitte! (:
-------------------
Kaikki tämä elämänilo alkoi jo viisi vuotta sitten. Se yksi ilta muutti kaiken, se ilta kun kipeänä tein snapchatin ja vahingossa äddäsin väärän henkilön. Se toi minulle tämän karvaisen henkilön viereeni. Tämä yksi ja sama blondi on pysynyt vierelläni viisi vuotta, kannustaen, rakastaen ja myös hieman hössöttäen. Hössöttäen varsinkin viimeiset kolme kuukautta.
Olin muuttanut muutama vuosi aiemmin Lontooseen Niallin nurkkiin pyörimään, kuin mikäkin sitkeä pölypallo joka ei lähde imurillakaan. Olen ollut kuin vedenkestävä laastari, jota ei voi repäistä ilman tuskaa. Minulla ja Niallilla on ollut todella paljon hyviä hetkiä, mutta myös niitä huonoja hetkiä. Yhteinen elämä on tuonut mukanaan arjen haasteet, eräät kerrat olemme tapelleet siitä kumman tiski tai kumman pyykkivuoro on. Listaan voi lisätä oikeastaan mitä vain kotitöitä mistä on tullut edes pienen pieni kina, minun osaltani on saatu myös itkupotkuraivarit järjestettyä.
Kaikki alkoi siitä ihanasta päivästä puoli vuotta sitten, joka käänsi koko elämämme ylösalaisin. Niall herätti minut kuten tavallisesti, hukuttaen minut märkiin kuolaisiin suudelmiin. Ei siinä niihin on tottunut, kuka nyt ei rakastaisi omaa karvaista apinaa joka suutelee sinut joka aamu hereille.
Päivä meni normaalisti minun käydessä töissä, olen ollut kaksi vuotta samassa työpaikassa. Toimin Lontoon suurimman aamulehden apulais toimittajana. Palkkakin on ihan mukava ja pidän työstäni, koska en ole vain sidoksissa yhteen paikkaan. Töistä kotiin päästessäni talo oli tyhjillään ja keittiön pöydän päällä minua odotteli valtava kimppu punaisia ruusuja suklaa rasian kera. Kukkamaljakkoa vasten lepäsi kirjekuori, jonka sisällä oli kortti. Pidän yhä tuota samaista korttia tärkeimpien tavaroideni joukossa. Kortin teksti on kuin tatuoitu verkkokalvolleni “Kisulini pukeudu kauniisti, illalla kello 17.00 pihaan ajaa kyyti joka tuo sinut luokseni. Rakastan sinua! Rakkaudella possulisi!”
Olin pukeutunut kauniiseen hopeiseen polvimittaiseen mekkoon. Se oli minun mielestäni täydellinen, ja olin tehnyt vaikutuksen possuuni. Näin sen samantien kun astuin mahtavan viiden tähden ravintolan ovista sisään, jonka aulassa mieheni seisoi puku yllään ja ruusu suussaan. Mieheni silmät laajentuivat kuin pienen lapsen silmät karkkikaupassa. Rakastan sitä miten olen oppinut lukemaan tuon rakastamani henkilön pieniäkin eleitä.
Niall oli varannut meille kahden hengen pöydän. Ruoaksi meillä oli mitä mahtavimmat pihvit kuohuviinin kera. Ruoka oli mitä maukkain, en muista milloin olisin edes saanut jotain niin tasokasta kuin sinä iltana. Kuohuviini kuohui suussa ja maistui taivaalliselta. Se ei ollut yhtään liian kuivaa, vaan täydellistä. En ihmettelisi vaikka pullo maksaisi maltaita. Muistan kuinka suustani oli päässyt hiljainen vaikerrus kun maistoin kuoharia ensimmäisen kerran. Niall hymyili minulle tietävästi ja vinkkasi silmää. Hän ei vain yksinkertaisesti koskaan ole voinut olla flirttailematta. Ei sillä että en pitäisi siitä, se on täydellistä. Se on yksi asia lisää miksi rakastan miestäni, hän näyttää pieniä rakkauden osoituksia ihan sama missä olemme.
Jälkiruoaksi yllätyksekseni Niall tilasi pannacotat. En ollut syönyt pannacottaa aiemmin, mutta se kuulosti jo todella hyvälle. Saatuamme jälkiruokamme, en voinut olla huomaamatta miten jännittyneeksi Niall muuttui. Niall kysyi minulta miltä jälkiruoka maistui, en kerennyt vastata mitään kun lusikallisen mukana jokin kova tavoitti hampaani. Niall huomasi sen ja yllätyksekseni hän nousi tuoliltaan minun kaivellessa suutani.
YOU ARE READING
Forever -I Will Be Yours - Nilena One shot
Short StoryHei! Halusin kirjoittaa one shotin, Snapchat nimiseen teokseen joka löytyy wattpadista. Rakastuin tarinaan itsessään ja hahmoihin, joten minulle tuli ihan kummallinen pakkomielle kirjoittaa one shot kyseisestä teoksesta. Hahmot eivät ole minun käsi...