LARRY FINNISH, with you

Part 1

Tiesin heti päivästäni tulevan aivan mahtavan kun heräsin 10 minuuttia ennen koulun alkua, varsinkin kesäloman jälkeisenä ensimmäisenä koulupäivänä. Yllätys, yllätys. Nousin sängystä ja menin vaatekaapilleni ottamaan ensimmäiset vaatteet jotka löysin. Toisaalta eihän mulla nyt niin kiire olis etten kerkeis näyttää yhtään edustavalta, voisin vaa hyvin syyttää etten tienny missä luokassa on ensimmäinen tunti ja eksyin. Tottahan se kuitenkin oli.

Laitoin nopeasti valkoisia Vans kenkiäni jalkaan samalla avaten ovea, lähteäkseni talosta ulos. Juoksin autoani kohti ja kirjaimellisesti liu'uin konepeltiä pitkin kuskin puoleiselle ovelle. Kunnes muistin, että emmehän ole enää USA:ssa vaan Englannissa ja rattihan on aivan väärällä puolella. Mikä logiikka tälläkin nyt on, että ratti on pitänyt tunkea aivan väärälle puolelle? Tai sillä, että pitää ajaa eri puolella tietä? En muistanutkaan Englannin olevan näin hämärä tälläisten asioiden suhteen. Olin tullut Lontooseen opiskelemaan yliopistoon ensimmäistä vuotta, monien vuosien asumisen jälkeen USA:ssa. Olin siis aikaisemminkin asunut Lontoossa englannissa, mutta muuttanut 10 vuotiaana USA:han vanhempieni työn takia. Se oli kiva paikka mutta Lontoo on aina toisaalta syntymämaani ja osa minusta kuuluu tänne, vaikka en ollekkaan tottunut maiseman vaihtoon vielä täydellisesti, mutta eiköhän sekin pian tapahtuisi. En väitä etteikö yhdysvaltoihin tulisi ikävä. Koko nuoruusiän ja teini-iän parhaat palat ja muistot jäivät tuonne toiseen. Jopa tärkeimmät ihmiset.
Autoa käynnistäessä mietin miten sinne koululle oikein ajettiinkaan. Olinhan sen käynyt pari päivää sitten katsomassa ja opettelemassa reitin, mutta enhän mä sitä enää muistanu tässä tilanteessa, kun ois jo akuutti kiire päästä sinne kouluu jos en haluu olla aivan liikaa myöhässä ekana päivänä. En usko nimittäin, että tulis kovin hyvä vaikutus musta, jos jo ekana päivänä on paljon myöhässä. Olin jo kyllä myöhässä ihan kiitettävästi, mutta eihän sitä nyt kerkeä murehtia, vaan olisi kiire muistella sitä reittiä koululle. Ajoin jonkun aikaa tutun oloista reittiä ja vielä kaiken lisäksi väärällä puolella tietä. Tai no siis englantilaisillehhan tämä oli oikea puoli, mutta mulle ei.
Pian aivan koulun näköinen iso rakennus hahmottui silmilleni ja olin ylpeä itsestäni löytäessäni rakennuksen aivan itse.

"Nyt sitten enää pitäs löytää se oikee luokka " ajattelin vahingossa ääneen tulessaki rakennuksen suurista ovista sisään. Vilkaisin nopesti seinällä olevaa kelloa ja huomasin olevani jo yli puolituntia myöhässä miten se muka voisi olla mahdollista? Ihan hyvissä ajoin mä kumminkin lähin? Mutta hei toisaalta oisin voinu olla paljon enemmänki myöhässä, mutta en ilmeisesti ollukkaan niin täysin hidas kun oisin voinu olla siihen nähden että mulla oli vähän aikaa pukee ja näyttää ees vähän ihmiseltä ja ajaa tota hulluu täysin vääränlaista liikennettä EI tutuissa ympäristössä, joten tohon nähden suoritukseni oli aika tyydyttävä.

Silmäilin käytävää ihmeissäni miettien mihin päin edes uskaltaisi yrittää mennä, etten vain eksyisi enempää tai no enhän mä vielä ollut eksynyt. En vain tiennyt mihin pitäisi mennä. Kuulin äänekkään naurahduksen takaani ja käännyin ympäri nähdäkseni kenestä tuo ääni pääsi.
"Tarviit vissii apua, jos oon oikeessa?" tuo blondi poika selkeästi hyvän huumorintajun omaava ihminen kysyi suupielet edelleen hymyssä.
Aloin itsekkin nauramaan, kun tajusin kuinka selkeä olin ollut katsoessani käytäviä kysymysmerkit päässä, mutta apuhan kelpaisi oikein hyvin jos ei täydellisesti tässä tilanteessa.
Havahduin ajatuksistani ennen kuin edes tajusin, etten ollut vastannut hänelle mitään tuo blondi yskäisi ja avasi suunsa uudestaan "Ootsä uus täällä, kun en muistaakseni oo nähny sua ennen?" tuo selkeästi Irlanti aksentin omaava poika kysyi ihmetellen.
"Apu kyllä kelpais tottakai, ku en yhtään tiiä mihi mun pitää mennä ja joo oon uus täällä alotan ensimmäisen vuoden." sanoin hieman hermostuneena, en yleensä ikinä hermoile uusille ihmisille puhumista, mutta tänään oli muutenkin kaikki mennyt ei niin hyvin.
"Joo, no voin tehä kaikkeni mihin pystyn kunhan saan tietää vaan sun nimes."
Mahtavaa en ollut edes esittäytynytkään, mutta ei ollut myöskään hän
"Ja nii mä oon Niall, Niall Horan." hän esitteli itsensä edelleen hymy huulilla. Kuinka kukaan voi olla ensimmäisenä koulupäivänä noin pirteä? Onhan se nyt kyllä aika ihailtavaa.
"Oon Louis Tomlinson." esittelin itseni edelleen hieman hermostuneena ja pörrötin hieman kädelläni ruskeita hiuksiani.
"Eli siis alotit täällä ensimmäisen vuoden? Voin taata et eka vuosi on aina se paras vuosi, vaikka aika rankka ku aika menee bilettäessä. Toi voi olla kyl osa syy miks ite uusin ensimmäisen vuoden, kun arvosanat oli aika kehnoja" hän selitteli innoissaan, minun kuunnellessa hieman hämmentyneenä hänen mainitessaan koko vuosikurssin uusimista.
"Mut hei näytä sun lukujärjestystä et voin neuvoo mihi sun pitää mennä tai jos meil ois samoi kurssei vaikka." hän jatkoi selkeästi edelleen hyvin innostuneella äänellä.
Kaivelin takkini taskua etsiskellen ryppyyntynyttä paperipalaa jonka löysin ja annoin sen tuolle blondille joka silmäili sitä hyvin kiinnostuneena naurahtaen.
"Meil on muute aika paljonki samoi kurssei tänää lähes kokopäivä." Niall sanoi minulle virnistäen. Hyvä, että olin löytänyt edes jotain seuraa, ettei tarvitsisi aivan yksin kulkea. Toisaalta en usko hänen edes olevansa minun kanssani pidempään kuin on pakko,lultavasti hän lähtee pian kavereidensa luokse.
"Mut hei meillä on sama äidinkielen kurssi, lähetäänks sinne. Keretään ainanki sen toisel tunnil." Niall sanoi keskeyttäen taas ajatukseni.
hymähdin hänelle vain jonkun epämääräisen vastauksen ja lähdin kävelemään käytävää pitkin hänen perässään. Mitäköhän tästä päivästä vielä tulisi kun alkukin oli ollut tälläinen, varmaan aika mielenkiintoinen.

Odotukset olivat siis korkealla, hyvä niin. Ei sitä tiedä törmääkö sitä elämänsä rakkauteen tai tulevaan vihamieheen.
__________

Noni toivoisin jotai kommentteja ja palautetta. Tiiän alku on tosi tylsä, mut eihän sitä nyt heti voi hypätä parhaisii kohtii vai mitä? ;) Kyllä
sitä kohta jo alkaa tapahtua, jos on vaa motii jatkaa lukioitten myötä :)