Omenan tarina/Story of an apple (Drapple)

omenan tarina luvut 6-9

Luku 6
" 'kuraverinen' ?" Toistan Dracon sanat. "Niin eli Jästisyntyinen!" Draco äyskäisee. "Aa juu... Mitäs se Jästi tarkoittikaan?" Kysyn. "Ei velhoa tai noitaa..." Draco sanoo. "Ai no nähdään" sanon ja hymyilen pienesti ja menen kirjastoon.
Näen Hermionen. Menen tytön luokse ja sitten näen Ronin ja Harryn.. "hei..." Mutisen vaisusti. "Mitä nyt?" Hermione kysyy. "Toit sitten kavereita" tuhahdan. Sitten näen Dracon tulossa tänne päin! Hän ei saa nähdä minua -öö- Harryn kanssa! "Käyhän se sinulle?" Hermione kysyy. "Öö ei" sanon. "Ai no nähdään sitten joku toinen päivä" sanoo Ron vihaisena "Tule Harry, Hermione" Ron mutisee ja vetää molemmat pois. Menen Dracon luokse "Heii!" Sanon iloisena :)
Taikajuomien tunnilla ei olisi muuta toivonutkaan kuin loppua... Mielestäni se oli tylsää.
"...ja niin saadaan vastamyrkkyä..." Sanoo rasvatukkainen opettajamme.
Viimein tunti loppuu.
Skip kuukausi.
Pian olisi jo kesäloma!!
Minusta ja Hermionesta tuli ystäviä ja no Draco hyväksyi sen :)
Zoe oli kanssa kiva. Zoe Weasley, Ronin isosisko. Draco vähän vältteli toki kavereitani mutta mitäs minä voin. Ja tietenkin Blanke. Ihan paras ystäväni Dracon jälkeen :) Draco ei oikein pitänyt Blankestakaan. Ja yhtä ystävistäni hän vihasi yli kaiken: Bryania. Hän oli tosi kiva!
Pansy oli sittenkin elossa ja vihasi minua yli kaiken...
Liemi tunnilla hän kerran tönäisi Hermionen purkit joissa oli Sammakon sisuksia maahan. Ihan tahallaan... "Hei!" Huudan ja nousen ylös. "No mitäs sinulla on asiaa?" Pansy ilkkuu. Zoe, Blanke ja Bryan nousevat ylös myös. Hermione hymyilee pienesti meille ja Pansyn ilme synkistyy hieman. Sillä kukaan ei ryppyryttyile Zoelle tai hänen kavereilleen. "Hampasiso!", Karjaisee Blanke osoittaen Pansya. "löllösääriys (tai jotain)" Zoe huutaa ja osoittaa sauvallaan Pansya. Tuon hampaat alkavat kasvaa hälyttävää vauhtia sekä jalat löllööntyvät emt ja koko luokka nauraa, jopa Kalkaros hymyilee hieman. Pansy juoksee kiljuen pois. "Kuule Astoria, ei sun kaverit niin Tylsiä ookkaan", Draco naurahtaa.
.
Luku 7
Ihmiset höpisevät "salaisuuksien kammiosta" mutta minua se ei kiinnostanut ennen tätä päivää.
Hermione sanoi minulle että menee kirjastoon. "Tulenko mukaan?" Kysäisen ja tuo nyökkää.
Menimme kirjastoon hakemaan yhtä kirjaa ja Hermione repäisee sivun kirjasta omg.
Kun menemme kohti ruokasalia märällä lattialla Hermione katselee peiliin. Vesi lattialla tulee kengistäni sisään sukkiini. Katsahdan Hermionen peiliin että mikä siellä oikein on.

Luku 8
"Onko hän kunnossa??" Kuulet jonkun äänen.
"Milloin hän herää??" Kuulet tällä kertaa toisen henkilön äänen.
Avaat toisen silmäsi ja valmistaudut siihen että olet puussa roikkumassa ja kaikki oli vain unta.
Mutta se ei ollut.
Hermione, Zoe, Blanke, Bryan ja Draco hyökkäävät halaamaan minua.
"Heräsithän!" Hermione sanoo ja minä työnnän kaikki ihmiset jotka halaavat minua pois. "Mitä nyt?" Kysyn ja katsahdan kaikkia ihmisiä. "Sinut kangistettiin-"aloittaa Hermione "-Olit viimeinen joka heräsi-" jatkaa Zoe
"Ja se miekka!" Bryan ihailee päälle "-Olit ainakin kuukauden kangistettuna-" Blanke jatkaa vielä "-Mutta nyt-" Bryan huutaa päälle
"...Basiliski..." selittää joku "...Ja sitten Harry..." "Voitteko lopettaa tuon toistenne päälle puhumisen? Yksi ihminen kertoo!" Sanot hämmentyneenä. "Basiliski kangisti sinut ja heräsit viimeisenä. Olit ainakin kuukauden kangistettuna. Ja sitten Potter veti jonkun miekan-" Draco sanoo ja Harry takana vähän hymyilee ja vilkuttaa sinulle. "-hatusta ja tappoi basiliskin ja sinä sait jotain pirun ainetta" Draco toteaa. "Olinko tosiaan kuukauden kangistettuna?" Kysyt hämmästyneenä. "Kyllä" mutisee Zoe.
Nousen ylös. Lihakseni ovat jäykät ja kaadun jonkun päälle "Sorii" mutisen ja huomaan että se oli Draco "Eikai sattunut?" Kysäisen ja nousen ylös ja autan tuota nousemaan "Ei tietenkään" Draco naurahtaa. Hymyilen ja nyökkään. Menen Harryn luokse "Hyvin tehty Potter" mutisen ja kalpeita kasvojani peittää pieni puna niinkuin Potterinkin.
"Kiitos Astoria"
.
Luku 9
.
Istun myöhään illalla sohvalla tuijottaen takkaa. Draco ei tullut tälläkertaa. Hän varmaan pakkasi. Viimeinen päivä. Se oli oikeasti ensimmäinen vuoteni mutta olin jo kaksitoista. En halunnut lähteä... Tylypahka oli kotini. Olen omena ei minulla ole kesäloma kotia! En ollut ajatellut sitä aikaisemmin.
Oikea Astoria tulee ensi vuonna kouluun ja MINÄ en ikinä näe ystäviäni tai tämän linnan seiniä. Yhtäkkiä kuulen askelia. Se on Draco. "hei" sanon vaisusti vilkuttaen. "Hei Astoria! Miksi olet noin surullinen? Etkö yleensä -hm- ole aika energinen?" Draco naurahtaa ja minä hynyilen hieman. "Draco minulla on hieman kerrottavaa, voitko auttaa?" Kysyn. "Tietenkin!" Draco sanoo "Tuota... Mites kesäloma... Voisinko...." Mutisen "Tietenkin! Vaikka koko kesä" Draco sanoo.
Hymyilen pienesti mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että en pääse Tylypahkaan ensi vuonna. Toisaalta eikö sitä voi miettiä joskus toiste? Mnääh, minua väsyttää ehkä huomenna. Jatkuu ensi osassa :))