Heräsin seuraavana aamuna pieneen koputukseen ikkunan toiselta puolelta. Aukaisin raskaat silmäni varovasti. Nousin seisomaan. Näin, että ikkunan toisella puolella oleva olento on Hedwig, joka koputti nokallaan tälläkin hetkellä ikkunaa.Kävelin kohti ikkunaa. Aukaisin ikkunan kun käteni ulottuivat pieneen ikkunaan. Otin pöllön suusta paperikäärön, ja laitoin sen nopeasti sänkyni tyynyn alle.
Laitoin mustat vaatteeni päälleni nopeasti.Olin herännyt liian myöhään, koska kukaan muu ei ollut enään lepohuoneessa. Aloin juoksemaan ruokalaa kohti.
"Miksi tulit näin myöhään?" Hermione uteli. "Nukuin pitkään. Ja yhtäkkiä Hedwig toi kirjeen minulle, ja siinä kesti jonkun verran vielä ennen kuin pääsin tulemaan." selitin hänelle tilanteen.
"Okei,mitä siinä kirjeessä luki?" Hermione kysyi. "En tiedä. En lukenut sitä, " vastasin ja aloin syömään puuroa punaisen kiisselin kera. "Mikä sinulla on?Et syö yleensä noin nopeasti." Hermione kysyi. "En halua myöhästyä tunnilta," vastasin kiireen keskeltä."Ja haluan olla ajoissa."
Melkein kokoajan tunsin Hermionen hengityksen Niskassani. Hetken päästä, kun olin syönyt, nousin paikaltani ja lähdin. "Heippa, nähdään kohta tunnilla."sanoin Hermionelle ja Ronille. "Heippa," he vastasivat.
Aloin kävellä kohti ulos. Siellä olisi lentoa. Kun saavuin kentälle, kävelin riviin, jossa oli Draco ja joitakin muita velhoja odottamassa tunnin alkua.
Kävelin riviin. Olisi kiva, jos Hermione ja Ron tulisi jo tunnille. Ei kai niillä niin pitkään voi kestää? Odotin silti maltillisesti. Hieroin käsiäni yhteen.
"Mitä, saasta?Odotatko Hermioneta?Älä luule, että hän haluaisi olla sinun kanssasi." Kuulin Dracon ivallisen äänen. "Odotan, ja Hermione ei välitä sinusta, joten älä sinäkään huolehdi minusta tai hänestä. Anna meidän olla." vastasin. "Mielelläni," Draco totteli ja käänsi katseensa pois minusta.
Pian Ron ja Hermione tulivatkin Kentälle luudat käsissänsä. Hymyilin heille. Heidän perässänsä tuli myös Matami Huiski.
Ystäväni tulivat riviin viereeni sillain, että olin Ronin vieressä ja Ron oli Hermionen vieressä.
"Hyvää huomenta, oppilaat. Ovatko kaikki paikalla?"hän kysyi."Ovat," kaikki vastasivat. "Hyvä, nyt voimme aloittaa," Matami Huiski totesi.
"Tänään opettelemme väistymistä luudalla. Joillekin se voi olla jo helppoa. Sitä opeteltiin jo viime vuonna, mutta me kerrataan nyt." Matami kertoi.
Tässä oli toinen osa☺️ Toivottavasti tykkäsitte. Ja painakaa sitä vote-nappia, jos tää oli hyvä ja haluat lisää (:
YOU ARE READING
I love you, but I don't want it
Short StoryHakattu. Potkittu. Kaadettu. Kiusattu tai'alla Kaiken tuon jälkeen en halua sitä. Sinulta. Tämä ei ole rakkautta - mutta silti rakkautta. Se on kielettyä rakkautta.