Olemattoman POV:
Oli hiljaista...
Kävelin kohti valoa....se oli niin kaukana.... silti niin lähellä....käden ulottumattomissa...silti voin melkein koskettaa sitä...
Kävelin nopeammin ...valo oli yhä kaukana....oli kuin en olisi liikkunut ollenkaan....
Tuntui kuin olisin ollut tässä pimeydessä vuosia....silti tuntui kuin olisin ollut tässä pimeydessä vain pari sekuntia....
Lähdin juoksemaan.... juoksin ja juoksin....en päässyt lähemmäs....en vaikka kuinka yritin....en tuntenut ruumistani...en tuntenut sen liikettä...en hengittänyt...vai hengitinkö....en tiedä....oliko minulla ruumis....en tiedä....olenko olemassa....en tiedä.....onko valo olemassa....
........en tiedä.......... . . . . . .
Miksi olen täällä...
Miksi kuulet tästä....
Miksi...
Onko tämä unta...vaiko todellisuus....vai kenties.....onko tätä edes olemassa....
Onko. . . .
EN TIEDÄ.....
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Hoi!
Wooop ensimmäinen virallinen luku valmis!!!
Sori että tässä on menny niin kauan...mul on tosi paljon kirjoja jotka haluisin kirjottaa mut ei oikein vaa jaksa y know? Mut jooooo yritän parantaa tapani ja kirjottaa enemmän🖤.
🖤:Rose
YOU ARE READING
Silmän ulottumattomissa
SpiritualOnko maailmassa enemmän kuin mitä ihmis silmä näkee? Onko se hyvää vaiko pahaa? Onko olemassa hyvää ja pahaa vai vain päätöksiä ja elävien tyhmyyttä?
