Taskuulottuvuus

1. Ovi toiseen paikkaan

Totta kai Jay tiesi, ettei tämä saisi taikoa ihmisten ilmoilla, ainakaan näkyvällä paikalla, mutta tämä oli vain pieni loitsu. Ei kukaan sitä huomaisi ja koulu vuoden loputtua hän kumoaisi taian. Portti tasku-ulottuvuuteen oli helppo ja nopea loitsu, jonka tekemisen pystyi opetella nopeasti. Vaikkakin sen käyttäminen oli aivan eri asia.

Jay oli aina tykännyt olla omissa oloissaan. Siksi hän lumosi kaappiinsa portin tämän omaan tasku-ulottuvuuden. Rauhallinen ja hiljainen paikka, jossa hän pystyi keskittymän ja tekemään taikoja kenenkään huomaamatta. Ja mikä parasta: ei hänen tarvinnut vältellä kiusaajia, kuten Leonaa.

Ah, Leona. Koulun suosituin ihminen ja samaan aikaan yksi koulun pahimmista kiusaajista. Yleensä hänet nähtiin työntämässä jotakuta poloista oppilasta kaappiin. Yleensä se poloinen oppilas oli Kai, Jayn paras ystävä, mutta kyllä sitä muitakin oli nähty Leonan käsittelyssä.

Mitä Kaihin tuli, Jay kertoi miltei kaiken tälle, kuitenkin jättäen kertomatta yhden pienen asian. Jay on velho, ollut koko ikänsä ja tulisi aina olemaan. Kukaan sitä ei voisi muuttaa.

Oli perjantai iltapäivä, kun Jay oli kävelemässä jälleen kaapilleen. Edellisellä tunnilla oli ollut Matematiikkaa ja vaikka Jay yleensä ymmärsi, kuinka kaikki lasketaan, oli tänään laskut menneet tämän ymmärryksen rajojen yli. Jay oli luvannut nähdä Kain seuraavalla tunnilla, mutta nyt halusi vain päästä nopeasti kaapilleen, josta hän voisi hetkeksi päästä tasku-ulottuvuuteensa. Hänen täytyi saada hetki rauhaa.

Kävellessään hän kuuli edestään huutoa ja erittäin häjyn kuuloista naurua. Naurun Jay tunnisti heti, nimittäin nauru kuului Leonalle.

'Jos se tunkee taas Kaita jonkun kaappiin, minä kyllä...' Jay ei saanut ajatusta loppuun, kun näki väki joukon Leonan ympärillä. Tämä piteli kiinni Kain paidan kauluksesta ja piteli häntä kaappia vasten.

"Missä on mun rahat, Nörtti!" Leona puhui kovempaa kuin yleensä. Kai oli jähmettynyt pelosta, joten tämä ei sanonut sanaakaan. Jay huokaisi ja lähti tunkemaan joukon läpi. 'Miksi aina mun kaapin lähettyvillä?' Oli Jayn ainoa ajatus.

Kun hän pääsi kaapeille, avasi hän suunsa ja puhui: "Leona, päästä Kai menemään. Eikö sulla muka ole parempaa tekemistä?" Muutama oppilas naurahti tai nyökytteli päätään näyttääkseen olevansa samaa mieltä.

"Jay, pysy poissa tästä. Ellet halua, että sinutkin tungetaan kaappiin." Leona miltei jopa murisi. Jay oli vastaamassa, kunnes hän kurtisti kulmiaan.

"Miten niin 'sinutkin'. Oletko jo työntänyt jonkun kaappiin aikaisemmin tänään, Leona?" Tämä kysyi katsahtaen suoraan Leonan vaalean ruskeisiin silmiin. Kai pudisti päätään peloissaan, tietäen mitä kävisi seuraavaksi. Leona vain virnisti Jaylle.

Seuraavat sekunnit kuluivat kuin hidastettuina. Leona avasi kaapin, jonka oikealla puolella tämä piteli Kaita ilmassa. Eikä kaappi ollut mikä tahansa kaappi, vaan Jayn oma kaappi. Juuri se kaappi, jossa on Jayn portaali. Ei sillä, että portaalin olisi huomannut, täytyi olla silmää taialle, että sen näki. Mutta se ei tarkoittanut, etteikö siitä silti voinut mennä läpi, vaikkei omistaisikaan taikaa.

Leona nosti Kain suoraan silmiensä eteen, tuijottaen Kain vihreisiin silmiin. Näytettyään tälle erittäin häijyn hymyn, alkoi hän työntää tätä kaappiin. Pian Kai alkoi kadota kaapin sisälle, rääkyen päästämään pois. Ja sekö vasta yllätti Leonan, joka päästi irti Kaista juuri ennen kuin tämä katosi pyörteeseen. Samalla Leona astui askeleen kauemmaksi kaapista. Hetken kaikki seisoivat siinä shokissa, ihmetellen mitä juuri tapahtui.

Ensimmäinen, joka selvisi Shokista, oli tietenkin Jay. "Mitä sinä oikein teit?!" Tämä huudahti Leonalle. Tämä näytti saavan kaikki muutkin liikkeelle. Puolet oppilaista perääntyivät Leonan ja Kaapin luota, kun taas puolet alkoivat pommittamaan Leonaa kysymyksillä.