Taskuulottuvuus

2. Sokaiseva valo

Jay, Kai ja Leona kulkivat kohti puista mökkiä. Mökki oli kaksi kerroksinen, vaalean ruskea pieni rakennelma, joka näytti yhtä aikaa kotoisalta ja siltä, että jos astuu sinne jalallakaan, tulee kuolemaan.

Noin kahden minuutin kuluttua kolmikko saapui talolle. Jay avasi oven avaimella, jonka tämä näytti vetäneen tyhjästä.

"Koti kullan kallis." Jay mutisi astuessaan ovesta sisään. Kai ja Leona jäivät seisomaan oven ulkopuolelle.

"Mitä te kaksi odotatte, tulkaa sisään!" Jay huusi talon sisältä. Kaksikko astui sisään varovasti.

Pienen eteisen jälkeen kaksikko saapui olohuoneeseen. Vastakkaisella seinällä oli takka, jonka edessä kaksi beigeä sohvaa ja matala, lasinen kahvipöytä. Takan ylä-puolella seinällä nökötti teräväpiirto seinätelevisio.

Jos katsoi vasemmalle, löysi pienen työpisteen. Valkoinen työpöytä ja valkoinen tuoli. Työpisteen oikealla puolella ensin löytyy pieni ruukku palmu, jonka jälkeen valkoinen kirjahylly. Kirjahyllyssä oli varmaankin tuhat kirjaa: aina tieteiskirjoista fantasia kirjoihin ja rikosromaaneihin.

Kun taas katsoi oikealle, löysi oikeasta kulmasta portaat yläkertaan. Portaiden alla on puinen ruokapöytä, jonka kummallakin puolella puiset penkit.

Kai käveli pöydän luokse, istuakseen sen penkille, kun hän huomasi jotain oikeassa silmäkulmassaan: pienen keittiönurkkauksen. Vasemmalla seinustalla oli pöytätasoja, tiskiallas, tiskikone ja pieni jääkaappi. Oikealla puolella taas on muutama hylly, joissa astioita, mausteita ja joitain kuivia aineksia, kuten jauhot ja sokeri.

Siellä pienessä keittiössä Jay etsi kaapeista jotakin. Kun tämä veti päänsä pois yhdestä kaapeista, hän huomasi Kain.

"Haluaisitko jotakin syötävää tai juotavaa? Tosin varoitus, täällä on rajatut valikoimat." Jay naurahti.

"Mutta meillä on kiire! Meillä on enään kymmenen minuuttia aikaa, ennen kuin tunti alkaa." Kai esitti vasta väitteen ystävälleen. "Kai, meillä ei ole hätää, täällä aika kuluu eri tavalla, kuin siellä. Meillä on vielä kaksi tuntia ja viisikymmentäviisi minuuttia aikaa." Jay rauhoitteli ystäväänsä.

Kai naurahti. "Vain sinä voisit keksiä jotain tuollaista."

Jay oli juossut ympäri rakennusta hakemassa tavaroita kymmenen minuuttia, jolloin Leonalta menivät hermot: "Meidän tuntimme alkoi juuri! Ja me olemme täällä jumissa, koska ainoa joka osaa tien takaisin juoksee taloa ympäri!" Jay tuli samalla alakertaan pussin kanssa.

"Nyt voimme alkaa kulkea kohti linnaa. Ja Leona, aika kulkee erilailla täällä, kuuntelisit joskus." Jay sanoi astuessaan ulos talosta. Kai ja Leona kiiruhtivat tämän perään.

Hetken kävelyn ja kiusallisen hiljaisuuden jälkeen Kai päätti rikkoa hiljaisuuden: "Jay, et ikinä vastannut yhteen niistä kolmesta kysymyksestä."

Jay katsahti ystäväänsä. "Mihin niistä?" Tämä kysyi kallistaessaan hieman päätään.

"Kolmanteen. Miksi sinulla on kruunu?" Kai virkisti ystävänsä muistia.

Jayn olemus muuttui heti selvästi epämukavaksi. Tämän olkapäät tippuivat alemmaksi, tämän siivet näyttivät jännittyvän ja vauhti hidastui jonkin verran.

"Umm... En osaa sanoa. Sama kuin kysyisin sulta, miksi sä näytät hieman läpinäkyvältä." Jay sanoi hetken kuluttua. Silti hän näytti epämukavalta.

'Jay ei kerro kaikkea.' Kai ajatteli.

Ilmeisesti Leonalla oli sama ajatus, sillä vain sekuntteja myöhemmin tämä avasi suunsa: "Kakaise ulos. Tiedät selvästikin enemmän kuin mitä annat ymmärtää."