Can someone love me? Taekook valmis✔️

osa kahdeksantoista

Jungkookin nk
Oli jo maanantai. Loma viikko oli kulunut nopeasti. Heräsin yksin keskellä sänkyä. Puin nopeasti hupparin ja farkut päälleni, ja lähdin portaita alas alakertaan odottaessani poikaystäväni olevan siellä, muttei ollut. Kävin koko asunnon läpi löytämättä häntä. Huomasin pienen pienen lapun jääkaapin ovessa, jossa luki:

              Huomenta pupuseni
Toivottavasti et säikähtänyt aamuista poissaolostani. Lähdin hakemaan Jiminiä ja tulen pian takaisin. Tein sinulle herkullista aamiaista, jonka löydät tämän oven takaa. Mennää illalla sit syömään, jonnekki kivaan ravintolaan. Rakastan sua todella paljon.
Sydämmellä: Taehyung

Taehyung oli tehnyt minulle lettuja. Mussutin letut ja lähdin laittamaan hiuksiani kuntoon. Kuulin oven avautuvan. Jiminin iloinen nauru kuului selvästi. "Jungkook" kuului alakerrasta. Sain hiukseni hyvin ja asteli alakertaan. Taehyung antoi suuren halin, jonka jälkee lähdimme kouluun.

Kävelimme käytävällä kun huomasin erään. "Yoongi" huusin mintunvihreä hiuksiselle pojalle. "Moro, ei ollakkaa nähty hetkee. Keitäs nää on?" Yoongi kysyi. Hänestä oli tullut kuulemieni mukaan koulun yksi pelätyistä jätkistä. "Tää brunette on mun poikaystävä Taehyung ja tää hattarapää on Jimin, jolla muuten on eka päivä täällä" sanoin.

"Vai, että oikeen hattarapää, minkä ikäne oot?" Yoongi naurahti katsoen Jiminiä. "Oon kuusitoista" Jimin sanoi hiljaa. "Jimin on sit vähä ujo" Taehyung kertoi. "Ei se haitta jotenki se tekee siit söpön" Yoongi sanoi jolla sai Jiminin aivan punaiseksi. "Söpö" Yoongi sanoi. "Um, voisko joku ohjastaa mut reksin huoneelle?" hattarapää kysyi. "Mä voisin kun kerta mul on hypäri" Yoongi suostui.

Jiminin nk

Hänen mintunvihreät hiukset olivat taivaallinen näky ja nyt hän käveli kanssani reksin luo. "Muutiksä tänne vai miks tulit tähän kouluun?" Yoongi rikkoi hieman kiusallisen hiljaisuuden. "Muutin Daegusta perjantaina, kun ei ollut halua enää olla siellä" sanoin. "Muuttuko paikka tylsäksi?" hän uteli. "Vanhempani murhattiin silmieni edessä" sanoin hiljaa. "Anteeks" hän hiljeni. "Ei mitää" sanoin rikkoisella äänelläni.

"Seurusteleksä?" Yoongi kysyin hetken päästä. "En, ei oo viel löytyny sitä oikeeta. Miks kysyit?" vastasin. "No, me ollaa ny täs" hän sanoi. "Kiitti, nähää" sanoin. Olin juuri koputtamassa kun Yoongi tarttui kädestäni. "Saanks mä viel sun numeron?" hän pyysi. Annoin hälle numeron ja koputin ovea.

Rehtori päästi minut sisään. Hän kertoi säännöistä ja rangaistuksista. Hän sanoi, että tänää saisin tutustua kouluun ja huomisesta lähtien kävisin normaalisti koulua. Pääsin Yoongin luokalle.

Poistuin huoneesta ja lähdin tutkailemaan koulua. Katseeni kuitenkin löysivät pian poikaan, joka röhnötti nuudeleiden ja suklaiden kanssa sohvalla. Ai, tällä tavalla Yoongi vietti hypäreitä. Hän huomasi minut.

"Tuu tänne" hän sanoi ja tein työtä käskettyä. "Millä luokalla sä nyt oot?" Yoongi kysyi. "Sun" sanoin hiljaa istuessani hänen viereen. "Sori mä en nyt kullu" hän kiusoitteli. "Ompa sulla hyvä kuulo" naurahdin. "Noi sun vaaleanpunaiset hiukset on niin söpöt" hän sanoi. "No, kiitti" sanoin punastuen

"Saanks mä testa yhtä asiaa?" Yoongi kysyi pienesti punastuen, joka oli kyllä suloisin näky ikinä. "Okei" sanoin hämilläni. Hän lähestyi minua vaarallisen paljon. Hän sulki silmänsä ja silloin tunsin hänen huulet omillani. Hänen huulensa olivat ihanan pehmeät. Vastasin suudelmaan pienesti. Yoongi erkani nopeasti suudelmasta. "Anteeks" hän sanoi. "Mistä sä nyt pyydät anteeks? Mä pidin siitä" sanoin puna poskillani. "Oikeesti?" Yoogi kysyi ja nyökkäsin.

Yksinäinen kyynel valui poskelleni, jonka pyyhin nopeasti. "Miks sä itket? Teikö mä jotain väärä?" Yoongi kysyi heti. "Et sä tehnyt mitää väärää. Mun mieleen muistui mun vanhempien kuolema" sanoin rikkoisella äänellä. "Haluuksä olla yksin?" hän kysyi ja oli nousemassa. "Älä mee" vinkaisin ja tuo naurahti hieman. Hän istui aivan viereeni. En voinut itselleni mitään, kun nojasin häneen kasvot hänen rintakehää vasten. Pidin hänen lämmöstään. Olisin voinut olla siinä ikuisuuden. Yoongi laittoi kätensä ympärilleni.

Juttelimme tovin kun kuulin puhelimeni soivan. Otin puhelimen pieniin käsiini. Katsoin soittajan olevan Taehyung.

"Moi" vastasin.

"Moi, missä oot? Mille luokalle sä pääsit?" hän kysyi.

"Oon sohvilla ja pääsin Yoongin luokalle" vastasin.

"Okei, me ei ehitä tulee sinne kun tunti alkaa ihan kohta, mut ootko muistanu ottaa lääkkeet?" Tae kysyi.

"En oo ottanu, otan kotona" sanoin.

"Muista sit ottaa, ettei ala huimaa. Pitää mennä moikka" Taehyung muistutti

"Muistan muistan, heippa" sanoin ja lopetin puhelun.

"Mitkä lääkkeet?" Yoongi kysyi. "En osaa selittää, mut jos en muista ottaa alkaa huimaa ihan kamalasti" kerroin hälle. "Eiks sunki pitäis mennä tunnille?" kysyin. "Totta, pitäis" hän sanoi. "Mun pitää kyllä käydä vessan nii sä voit mennä kuvis luokan eteen jo oottaa mua" hän sanoi. "Tästä suoraa tonne rusehtavalle ovelle" hän ohjasti. "Juu, nähää kohta" sanoin ja lähdin.

Matkaa oli luokkahuonelle vain pari metriä kun minut tönästiin suurella voimalla seinään. Se ei ollut vahinko.