Jossain?

Katsoin lattiaa, katsoin ystäviäni, katsoin seiniä. Jokin tässä huoneessa oli muuttunut. Huomaan, kuinka toinen ystävistäni nostaa päätään pimeässä huoneessa. Hän nostaa puhelimen käteensä katsoakseen sen kelloa. En tiedä paljonko se on, mutta tiedän sen olevan jo aamun puolella. Samassa huomaan hänen heittävän tyynyllään minua, jos se edes olen minä. Voinko edes olla samassa paikassa yhtä aikaa?

En reagoi tyynyyn mitenkään, jolloin ystäväni käy tökkimässä toisen ystäväni hereille.

"Hän on vain niin sikeäuninen", kuulen toisen sanovan.

"Ei, normaalisti hän olisi herännyt siihen", toinen vastaa. Silloin näen vähäisessä valossa heidän lähtevän kulkemaan luokseni. Matkan varrella toinen sytyttää valot. Kyllä se olen minä. Makaan levollisen näköisenä sängyssäni, mutta jokin näyttää olevan toisin kuin normaalisti. Jokin ei täsmää siihen, miltä normaalisti nukkuva ihminen näyttää. Näytän enemmän- enemmän kuolleelta? Nyt kun tarkkoja ollaan, tarkkailen tällä hetkellä omaa itseäni makaamassa sängyssä, ystäväni vierelläni. Toinen tökkii varovasti ja toinen näyttää harkitsevan kengällä heittämistä.

En reagoi. En reagoi mihinkään mitä he tekevät tai sanovat. Tai kyllä, kyllä minä reagoin, mutta sängyssä makaava minä ei reagoi. Minä kyllä vastaan heidän kutsuviin sanoihinsa, mutta ruumiis minä ei tee mitään.

Katsellessani hetken ylhäältä tapahtumia, toinen ystävistäni lähtee huoneesta kuin olisi paniikissa ja toinen istuu makaavan minun vieressä, yrittäen herätellä minua. Tai häntä. En enää edes tiedä kuinka minun täytyisi tuosta nukkuvasta minusta puhua. Vai- olisiko mahdolliista että-, ei en usko. Mutta ehkä- ehkä olenkin kuollut. Ehkä en nukukkaan, vaan seuraan ruumistani ja huonetta katosta? Olisiko se edes mahdollista? Voisiko se johtua niistä lääkkeistä, jotka otin kaikki kerralaan ja jonka purkin piilotin tyynyni alle? Oliko suunnitelmani sittenkin toiminut?

Tähän sain vatstauksen viimein, kun paikalle saapui ensihoitaja, ilmeisesti useamman kymmenen minuutin kuluttua siittä, kun ystäväni oli ensimmäisen kerran lähtenyt huoneesta. Ajan minulle paljasti huoneessa oleva seinäkello. Vastaus jonka sain on:

"Hän on kuollut."