Dibba Hippa ja vanha ränsistynyt joulukirkko

Osa 1

"Dibba ja Niko olivat metsässä etsimässä täydellistä joulukuusta, sillä jouluun on vain pari päivää."

Dibba: Olenko se vain minä vai onko nämä kaikki kuuset vähän liian....isoja?

Niko: Sopivaa kuusta ei löydy heti ja sen etsimiseen kestää monia tunteja, sitä paitsi, tämä metsä on todella todella vanha, joten se selittää puiden koon.

Dibba: No..totta ..

"He kävelivät ympäri metsää kulkien vain syvemmälle."

Dibba: Hetkonen....olenko koskaan nähnyt tätä paikkaa ennen?

Niko: Miten niin?

Dibba: No...paikka ei ole silmilleni jotenkaan tuttu, ehkä jopa vähän tuntematon..

Niko: Hmmmm.....ehkä..

Dibba: Öömm..Niko?

Niko: Mitä?

Dibba: Missä meidän jälkemme ovat?

*Niko vilkaisee taakseen*

Niko: Öööhhhh..

Dibba: (huoh) me ollaan eksytty. Niinhän.

Niko: Siltä näyttää.

Dibba: Voi ei. Talvi on vieläpä vaaralisinta aikaa täällä!
Metsä kuhisee täynnä ihmissusia, ja kuka kenties tietää mitä?

Niko: Toivotaan ettemme törmää yhteenkään.
Mutta meidän pitää etsiä jokin suoja paikka...lunta alkaa satamaan pian oikein kunnolla.

"Pojat kävelevät eteenpäin samalla toivoen onnea ja kuinkas siinä kävikään kun.."

Dibba: Hei Niko! Katso!

"Heidän edessään näkyi suuri ja vanhan näköinen kivinen rakennus."

Niko: Ööö...mikä se on?

Dibba: Se näyttää kirkolta..vanhalta semmoiselta..en edes tiennyt, että täällä on semmoinenkin.

Niko: Niin, sillä ei kukaan ole maininnut siitä mitään. Miksiköhän?

Dibba: Siihen voi olla kaksi syytä: yksi, kukaan ei ole itsekkään huomannut sitä ja kaksi, Siellä on tapahtunut jotain, mitä ei enää haluttu muistaa.

Niko: Vau mitkä perustelut.

Dibba: Pistä itse paremmaksi, mutta asiasta kolmanteen eiköhän mennä sisälle.

Niko: Eihän tässä muutakaan ole.

Jatkuu......