Jimin nk
Sireenin ääni herätti minut jäätävältä alustalta, päälläni on vain nuhjuinen kaapu joka ylettyi juuri ja juuri polvilleni. Nousen jaloilleni hakien tasapainoa. Ympärillä näkyy kilometrikaupalla avonaista tilaa, en ole ennen nähnyt moista. eilen illalla muistan nukahtaneeni oikeustalon penkille, mutta sen jälkeen näin vain tyhjää. Kunnes toki juuri äsken heräsin tästä jäätävästä paikasta. Kylmästä hytisevät jalkani eivät halua lähteä liikkeelle mutta, rohkaisen mieleni ja lähden kävelemään kohti tyhjyyttä. sprinttaan juoksuun kun huomaan leveän käytävän olevan luultavasti loputon. Kauhukuvia tulvii mieleeni ja purren hammasta jatkan eteenpäin huhuillen. Ikkunoita ja valoa alkaa siintää etäällä ja juoksen luokse nopeasti. En saa selvääajatuksistani ja koputan hengitys tiheänä ensimmäiselle ikkunalle johon yletän. Ihminen sisällä liikkuu Ikkunan luo ja kurkottaa koko pituudellaan korkealla sijaitsevalle ilmaventtiilille. "JIMIN. Seuraa, mä vien sut muiden luokse". Mies pyyhkii tiivistynyttä vesihöyryä ikkunasta ja paljastaa noesta tummuneet kasvonsa. En vielä tunnistanut henkilöä, mutta kun tuon käsi läiskähti paksulle pleksi lasille, katseeni kiinnittyi käteen jossa oli musteella jäljennelty lintu.
Kuka on tuo mies lasin takana??