Tänään ilmestyi uusi runoni, "Elämän pelko". Runo kertoo kirjaimellisesti elämän pelosta, eli siitä, ettei uskalla tehdä itselleen tärkeitä asioita. Tai sitä se ainakin minulle merkitsee.
Itse tunnen kyseistä pelkoa usein. Pelko estää minua toteuttamasta unelmiani, koska ajattelen liikaa muiden reaktioita, vaikkei niillä olisi lopulta mitään merkitystä.
Haluankin muistuttaa itselleni ja muillekin siitä, että sä saat tehdä juuri niitä asioita elämässäs mitä haluat. Sä et tarvitse muiden hyväksyntää elämällesi ja unelmillesi. Sulla on kaikki vapaus lopettaa niiden asioiden tekeminen, jotka ei kiinnosta sua. Sulla on vapaus etsiä omaa paikkaasi maailmassa. Epäonnistua ja yrittää uudestaan entistä vahvempana.
Mulla on elämässä mottona tästä runostakin tuttu, runon viimeinen säkeistö: "kuolema ei pelota / vaan se ettei koskaan / tunne olevansa / elossa". Mulle elossa oleminen ei tarkoita pelkästään hengittämistä tai ruumiintoimintojen toimimista vaan jotain suurempaa. Se tarkoittaa mulle vaikkapa hetkessä elämistä, lapsenomaisesti uusista asioista kiinnostumista ja tunteiden näyttämistä.
Toivon, että pelosta elämisen sijaan kohdattaisi elämä ja sen haasteet rakkaudella ♥ Meillä on vain yksi elämä, joten eletään se itseämme varten.
Oletko sä kokenut pelkoa tehdä sulle tärkeitä asioita? Ja onko sulla unelmia? Mitä tekisit, jos kukaan tai mikään ei estäisi sua?