11. Huhtikuuta |Taekook|

✩

x10.03.16x

Jokin siinä hetkessä

En ole täysin varma mikä tarkalleen

Mutta jokin siinä hetkessä tuntui aivan erilaiselta, kuin muut elämäni lyhyet sekunnit

Olisinpa tunnistanut sen tunteen jo silloin

✩✩✩

Tuuli leikitteli mustilla hiuksillani ja ilmavirta kutitteli hengityksen tavoin poskipäitäni. Riemukas hymy hehkui kasvoillani, suupielet kurotellen lähes korviin asti. Olo oli kevyt ja vapaa, kun mieleni väritti päähäni kuvia linnuista ja hattarapilvistä. Voisipa keinu kuljettaa minut tarpeeksi ylös, jotta voisin napata mukaani palasen tuota sinistä taivasta.

"Enää pari tuntia ja sit päästään viikonlopun viettoon", Jimin laskeskeli malttamattomana ääneen. Tuo ei olisi jaksanut kuluttaa koulun penkkiä enää yhtään kauempaa.

"Onko sulla mitään suunnitelmia?", lyhyempi kysäisi huomatessaan, ettten ollut aikeissa vastata tuon äskeiseen toteamukseen. Jimin oli hyvin sosiaalinen ja kaipasi lähes jatkuvasti keskustelua välillemme. Tuo luonteenpiirre oli havaittavissa helposti nytkin tuon hiljaisuutta välttelevästä puheesta.

"Ei juurikaan, varmaan autan vanhempia viimeisten muuttolaatikoiden kanssa", hymähdin ja aloin lisäämään hiipunutta vauhtiani. Jimin nyökytteli istuutuen viereiseen keinuun sivuttain.

"Onko toi se sun ystävä?", sanahdin tunnistaessani jo ruskean hiuspehkon muiden oppilaiden joukosta. Jimin vain tokaisi yksinkertaisen myöntävän vastauksen.

Katselin hetken poikaa, joka hyppelehti kiveltä toiselle, kasvoillaan leväten haaveileva ilme. Tuon liikkeet olivat kauniin siroja jokaista ruumiinosaa myöten, mitä en voinut muuta kuin ihailla. Bruneten hento mutta ylväs kehonkieli oli jotain mitä en ikinä olisi osannut kuvitella itselleni. Tuo sai tavallisetkin heilautukset ja hypyt näyttämään kuin palaselta taidetta.

"Onko sille varmasti okei, että oot mun etkä sen kanssa?", kysyin omantunnon pistäessä hieman rinnassani. Poika näytti yksinäiseltä.

"On, se ite sano että viihtyy myös paljon yksin", Jimin tokaisi vilkaisten lapsuudenystäväänsä. Blondi oli tuntenut pojan jo ensimmäiseltä luokalta ja tiesi tuon mieltymyksestä viettää myös aikaa omissa oloissaan.

"Mikä sen nimi on?", tajusin vihdoin kysyä. Olin tiennyt Jiminin ystävästä jo monta päivää ja jopa hieman salaa tarkkailutkin tuota, mutta en vieläkään tiennyt tuon viehättävän bruneten nimeä.

"Ah, se on Taehyung", Jimin hymähti huvittuneena. Hän tajusi itsekin vasta nyt, ettei ollut jakanut uudelle tuttavalleen ystävänsä nimeä, vaikka tuosta oli paljon kertonutkin.

"Mä haluan tavata sen"