-Rosa-
Voi helvetti.. Kello ei soinut olen myöhässä taas töistä. Olen siis töissä kaupassa. Pomo ei katso tätä hyvällä jo kolmatta kertaa myöhässä tällä viikolla. Vaihdoin kiireesti vaatteet otin avaimet ja juoksin autolle. Ja tää tästä vielä puuttu auto ei käynnisty millä tuurilla? No ei auttanut muu kuin laittaa tossua toisen eteen. Saavuin tämän upean marketin pihaan aivan hiestä märkänä. Menin vaihtamaan työvaatteet ja juoksin kassalle. "Kröhöm." Kuulen jonkun sanovan takaani. Vittu se oli pomo. "Vai että taas myöhässä?" Hän sanoi vihaisella äänensävyllä. "Joo sori nukuin pommiin ja auto ei käynnistynyt.." Sanoin hieman nolostuneena. "Tää ei nyt oo miteenkään hyvä juttu et myöhästelet koko ajan." Hän sanoo. "Joo mä tiiän mä yritän vähän skarpata!" Sanon ja otan ensimmäisen asiakkaan vastaan. "Moi!" Yritin sanoa iloisesti vaikka olin aivan paskana. "Hei!" Tuo herttainen mummeli sanoi. "Se olisi 45,65" "Kiitos! Otatko kuitin?" Kysyin. "Joo voin ottaa!" Tuo sanoi. "Hyvää päivän jatkoa!" Sanoin. "Kiitos samoin!" Mummo sanoi iloisesti. Tässä näemme että vanhukset saavat päivän kääntymään parhain päin. Suljin kassan ja menin täyttämään hyllyjä. Siinä sitten laitoin maitopurkkeja hyllyyn. Hetken päästä luokseni tulee mies jolla on ruskeat ja pitkät hiukset. "Moi nii missä täällä olis toi leivinjauhe?" Mies kysyy. "Tosta suoraan ja sit vasemmalle!" Sanoin ja hymyilin. "Okei kiitos!" Mies vastaa. Tuo mies näytti jotenkin tutulta mutta en tiedä mistä. Päätin jatkaa töitä murehtimatta siitä kuka mies oli ja mistä hän oli tuttu.
(Time skip 4h)
Olen saanut työni tehtyä ja lähdin kotiin. Kotona söin ja aloin selaamaan puhelinta. Saan viestin parhaalta ystävältäni Alisalta.
Alisa:
Moi monelta oot tulossa tänne?
Ainiin olin luvannut mennä Alisalle tänään.
Minä:
Moi olin kokonaan unohtanu et tuun sinne mut voin tulla tunnin päästä!
Alisa:
Juu, nähään sillon!
Päätin mennä laittautumaan ennen lähtöä. Vaihdoin vaatteet. Päälläni oli toppi, farkut ja neuletakki. Laitoin vähän ripsaria ja huulikiiltoa. Sitten lähdin.
Minä:
Moi nii oisin nyt täs ovella nii tuuks avaan.
Alisa:
Juu mä tuun!
Siinä sitten odotin hetken ja Alisa tuli. Menimme Alisalle sisälle. Menin suoraan sohvalle. "Hei onks sul jossain se laatikko mis on jotain vanhoja kuvia?" Kysyin. "Joo venaa mä haen sen." Alisa sanoi ja lähti hakemaan laatikkoa. "Siinä!" Alisa heitti laatikon viereeni. Katsoimme kuvia ja nauroimme vedet silmissä. Löysin kuvan mikä oli otettu silloin kun olin vaihdossa yhdysvalloissa. "Hei muistatko nikon?" Alisa kysyy minulta. "Joo kyllä mä muistan.." Sanon ja minulta tulee kyynel. "Hei se teki sulle paskasti mut se oli oikeesti hyvä sydämminen ihminen!" Alisa sanoi ja halasi minua. "Joo niin teki mä oon vieläki rikki. Mut mä näin Nikon tänään kaupassa." Sanon hämmentyneenä. "Mut miten?" Alisa sanoi. "Sitä mäkin mietin sehän muutti toiselle puolelle maapalloo joku 10 vuotta sitten." Sanoin. "Anna sun puhelin!" Alisa sanoo. Annoin puhelimeni ja Alisa meni etsimään Nikon insta käyttäjää. "Hei onks se tää?" Alisa kysyy. "Se on just toi. Mut se laulaa blind channel nimisessä bändissä." Sanon hämilläni. "Sehän oli aina hyvä laulamaan!" Alisa sanoo. Katsoimme hänen insta kuvia. "Se on muuttunu ihan sikana!" Sanoin. Selasimme alas päin. "Tässä se näyttää vielä iteltään.." Sanoin hieman surullisesti. "Hei nyt rauhotu! Mä luulin et pääsit yli siitä." Alisa sanoi. "Niin mä pääsinki mut kun näin ton kuvan kaikki vaan tuli mieleen." Paskat mä mitään yli olin päässy.
(10 vuotta aikaisemmin)
Tänään olisi viimeinen päivä vaihdossa. Täällä oli yksi suomalainen ja olin aivan rakastunut häneen. ✨Niko✨ hänen hymynsä oli jotain uskomatonta. Hän on hauska, ihana ja huolehtivainen. Tänään ajattelin kertoa tunteistani, koska on viimeinen päivä ja jos en nyt asialle tee mitään niin pian olen jo unohtanut Nikon. Laitoin hänelle viestiä, että tulee 10 puistolle missä tapasimme ensimmäisen kerran. Olin jo matkalla puistolle vaikka kello oli vasta puoli kymmenen ja matkaa puistolle oli vain kilsa. Siinä sitten odottelin hetken ja Niko saapui. "Moi!" Sanoin hieman ujosti. "Moi, oliks sulla jotain tärkeetä?" Niko kysyi. "No tavallaan.." vastaan. "Siis mun on jo pitkään pitänyt sanoo tää.. mut siis mä tykkään susta ihan hirveesti ja.." Ehdin sanomaan vain tuon mutta Niko keskeyttää. "Mä jään tänne asumaan.." Niko sanoo ja lähtee paikalta. Tunnen kuinka kyyneleet virtaavat poskillani. Rojahdin maahan. Olin aivan paskana.
"Rosa ootko kunnossa?" Kuulen jonkun sanovan. Se oli Alisa. "Joo sori olin ihan ajatuksissani.." Sanon ja pyyhin kyyneleet poskiltani. "Mietit sitä mitä siellä jenkeissä tapahtu." Alisa sanoi ja halasi minua. Minä vain nyökkäilin. "Mä tiiän se teki ihan paskasti ja sua sattuu se vieläkin!" Alisa yritti lohduttaa. "Mä en oo ikinä päässy siitä yli.." Sanon ja alan itkemään enemmän. "Jos alkaisit seuraamaan sitä instassa ja katotaan mitä tapahtuu." Alisa sanoi enkä ehtinyt edes vastaamaan kun tuo painoi jo seuraa nappia. "Voi ny vittu sun kans!" Sanon vihaisesti mutta naurahtaen.
——
Tässä oli ensimmäinen luku! En tiiä kuinka moni tätä tulee lukemaan mut ihan sama!
