Kadut

61 2 1
                                    

Ulkoilma yökerhon ulkopuolella tuoksui raikkaalta ja kylmä syystuuli tuntui virkistävältä kuumottavia poskiani vasten. Olimme vähin äänin poistuneet yökerhosta narikan kautta, enkä voinut uskoa että olimme nyt vihdoin kahden. Öiset kadut olivat kyllä täyttyneet viikonlopun juhlijoista, yövuorolaisista ja koiran ulkoiluttajista, mutta minun maailmassani he eivät olleet olemassa. Oli vain tämä hetki, tämä läheisyys ja öinen kaupunki.

Olimme kävelleet vasta muutaman kymmenen metriä vierekkäin kun yhtäkkiä Tommi pysähtyi. Ehdin jo ottaa askeleen eteenpäin ennen kuin tajusin hänen pysähtyneen, joten käännyin takaisin, niin että seisoimme kasvotusten. "Sä näytät niin saatanan hyvältä", Tommi sanoi ja ojensi kätensä silittämään poskeani. "Niin säkin", vastasin täydestä sydämestäni. Tommi oli pitkä ja komea. Hänen taaksepäin kammatuista hiuksistaan oli karannut muutama suortuva hänen ohimoilleen ja se korosti entisestään hänen itsevarmaa olemustaan. Hän tarttui minuun ja työnsi minut hellästi selkä edellä rakennuksen seinää vasten. Sitten hän painautui lähemmäksi ja kumartui suutelemaan minua. Intohimoisemmin. Ujutin käteni hänen niskaansa ja vedin häntä vielä lähemmäs itseäni. Kaupunki katosi ympäriltämme. Ympärillämme ei ollut enää mitään eikä ketään, vain tähdet silmissäni ja lämpö, joka huokui vartaloni läpi. Mutta yhtäkkiä se oli ohi ja Tommi vetäytyi kauemmas. Hän veti minut pois kiviseinän vierestä ja kietoi kätensä ympärilleni.

"Sori, mä en ees tajunnu, sä oot varmaan ihan jäässä", Tommi sanoi. "Lupaan, että en ole", vastasin. Ääneni kuulosti vaimealta sillä Tommi piti minua niin lujasti syleilyssään, että poskeni oli tiukasti kiinni hänen olkapäässään. Jäässä oli viimeinen asia mitä olin. Syksyinen viima liikutteli maahan pudonneita lehtiä, mutta sisälläni roihusi tuli. Tuo tuli täytti joka solun vartalossani ja sai poskeni kuumottamaan, tuli joka ei välittänyt edes ympärillämme yltyvästä pohjoistuulesta. Tuo tuli, joka janosi ravinnokseen kosketusta ja läheisyyttä. Se halusi lisää. Minä halusin lisää. Tarvitsin lisää.

Jatkoimme matkaamme kadulla, Tommin käsivarsi edelleen tiukasti hartioideni ympärillä vaelsimme pitkin öistä kaupunkia. "Onks sulla ollut hauska ilta?", Tommi kysyi. "Ehdottomasti. Oli ihanaa tanssia ja olla porukalla. Mutta eiköhän tämä ilta edelleen jatku aika hauskoissa merkeissä", vastasin virnistäen. "Siitä mä pidän huolen!", Tommi nauroi ja rutisti minua entistä tiukemmin ja moiskautti suukon ohimolleni. Tommin nauru tarttui ja jatkoimme haahuilua kohti määränpäätämme nauraen ja toisiimme tukeutuen.

Kävelymatkamme ei ollut pitkä, mutta se tuntui etenevän kuin hidastetusti. Toisaalta halusinkin sen jatkuvan ikuisesti, niin satumaiselta se tuntui. Tunsin Tommin lämpimän vartalon kiinni kyljessäni, kuulin naurumme kaikuvan hiljaisella kadulla ja näin tähtitaivaan avautuvan yläpuolellamme. Toisaalta halusin malttamattomasti päästä perille, heittäytyä intohimon vietäväksi ja antaa fyysisten halujen viedä meidät mennessään. Enää muutama kortteli jäljellä ja mieleni kävi kamppailua siitä, halusinko viivytellä ja nauttia tästä tunnelmallisesta hetkestä vai pyrähtää juoksuun, jotta pääsisin mahdollisimman pian tuntemaan Tommin ihon omaani vasten, haroa hänen kampauksensa sekaisin ja antaa hänen koskettaa minua kaikkialta.

Tommi sai minut kuitenkin tuntemaan muutakin kuin pelkkää seksuaalista himoa. Hän oli pelkällä katseellaan kietonut minut pauloihinsa ja oli löytänyt sekä kehostani, että mielestäni sellaisia kohtia, joiden olemassaolosta en itsekkään tiennyt. Mielemme olivat kietoutuneet toisiinsa paljon läheisemmin kuin vartalomme. Tulin siihen tulokseen, että tästä taianomaisesta hetkestä haluaisin nauttia vielä lisää. Pysähdyin. "Tiesitkö, että rakastan öisiä kaupunkeja?", kysyin. Tommi siirtyi eteeni ja katsoi suoraan syvälle silmiini. Tunsin lämpimän aallon hyökyvän lävitseni, se sai vatsani pohjalla jo hieman rauhoittuneet perhoset lepattamaan taas niin hurjasti, kuin ne olisivat säikähtäneet jotain ja pyrkisivät nyt pakenemaan. Miten hän teki sen? Pelkällä katseellaan hän sai taas minut unohtamaan koko ympäröivän maailman. "En tiennyt, mutta uskon sen. Nään sen sun silmistä. Ne säihkyy kuin tähdet", Tommi vastasi. Räpyttelin hieman silmiäni, jotta saisin ajatukseni taas kerättyä ja pääsisin taas perille keskustelustamme. Olin sekunneissa ehtinyt jo unohtaa mistä puhuimme. Sellainen vaikutus Tommilla oli mieleeni. Tommin suupielet kääntyivät vinoon virnistykseen ja hän jatkoi:
"Toisaalta voihan se olla, että sun silmät säihkyy mulle." Huuleni kääntyivät hymyyn ja samassa tunsin Tommin pehmeät huulet hyväilemässä omiani. Tällä kertaa suudelma oli kiihkeämpi, kärsimättömämpi. Tommin kädet hapuilivat vartaloani lujemmin, malttamattomammin ja Tommin niin hillitty ja pehmeä käytös alkoi vähitellen sulaa intohimoisemmaksi. Värähdin, kun Tommin ulkoilmasta viilennyt käsi ujuttautui hiusteni alle ja löysi paljaan niskani. Painauduimme yhä lähemmäksi toisiamme ja sulauduimme kiihkeään suudelmaan. Oikea käteni hapuili Tommin poskea ja korvaa, josta se siirtyi silittämään hänen niskaansa. Vasen käteni oli ujuttautunut Tommin takin alle ja hyväili hänen alaselkäänsä, kylkeään. Sormeni seurasivat hänen farkkujensa vyötärönauhaa ja mieleni teki hivuttaa ne hänen farkkujensa sisään. Hengityksemme oli muuttunut raskaammaksi. Sitten Tommin huulet erkanivat omistani, mutta vain muutaman millin.
"Mennään", hän henkäisi.

En halunnut viivytellä enää.

Kaikki alkoi katseestaWhere stories live. Discover now