Squid Game//With Y/N (VALMIS!!)

9. Köyden veto

Y/N

Joukkueet olivat valmiit ja kaksi muuta joukkuetta menivät ensin. Meidän joukkue ja joku muu joukkue odotti vuoroaan. Minä ja Sae-Byeok katsoimme toisiaan, kuin tietäisimme toistemme aikeet. Hän otti minut halaukseen ja kuiskasi: "Mitä ikinä tapahtuukin, mä suojelen sua. Vaikka hengelläni". Olimme Sae-Byeokin kanssa todella läheisiä ja juttu alkoi selvetä meille molemmille. "Kiitos" vastasin ja olimme melkein... pussaamassa... Kunnes oli meidän vuoro mennä jonnekkin. Edessämme oli jokin korkea rakennus. Sen huomasin, että siellä oli köysi, jonka keskellä oli punainen viiri. Siirryimme joukkueittain ylös. Kävelimme Sae-Byeokin kanssa käsikkäin. Kun pääsimme ylös, menimme seisomaan köyden eri puolille. Ranteisiin laitettiin jotkut jutut ja niihin lukot, jotta ne eivät aukea. Sae-Byeok laittoi minulle ja minä hänelle. Kuulutus kuului: "Tervetuloa kolmanteen peliin. Tämä on köyden veto. Taivoitteena on saada toinen joukkue tippumaan". Aloin hermostua, mutta olin varma. Vetäminen alkoi. Toinen joukkue veti kovaa, mutta niin myös mekin. Oli mennyt paljon aikaa. Sang-Woo sai ajatuksen. "Liikutaan eteenpäin hiukan! Sitten he kaatuvat ja saamme vedettyä heidät alas" hän sanoi. "Mitä?! Oletko hullu?!" Han Mi-Nyeo kysyi. Me kuitenkin teimme sen. Liikuimme eteenpäin, mutta Gi-Hun oli tippumassa. Toinen joukkue oli kaatunut, Gi-Hun saatiin ylös ja vedimme niin kovaa, että toinen joukkue ei päässyt edes ylös. He liukuivat reunaa kohti ja tippuivat. Mietimme, miksi köysi ei katkennut. Olimme vähällä pudota, mutta sitten köysi katkesi, ja kaaduimme. Minä kaaduin Sae-Byeokin päälle. Läpäisimme pelin. Otimme lukot irti ja pääsimme lähtemään. "Se oli rankkaa" sanoin ja yritin hengittää normaalisti. Sae-Byeok huomasi, että en ollut kunnossa ja auttoi minua. Tunsin, että minun ja Sae-Byeokin välillä taisi jopa olla jotain... Pääsimme takaisin sängyillemme ja näimme, kun osa vartijoista otti sänkyjä pois. Se sai minut tuntemaan kaikkea. "Y/N, oletko kunnossa? Y/N!" Sae-Byeok huusi. "Anteeksi" sanoin. "Edellisen pelin jälkeen, oloni on kurja. Kaikki asiat... mitä tapahtui niille viattomille ihmisille... he eivät odottaneet, että he kuolevat... kuten en minäkään" vastasin ja nojasin itkuisena Sae-Byeokiin. Menimme istumaan hänen sängylleen. "Et ole ainoa, joka on joutunut pettymään täällä" hän sanoi ja halasimme. "Olet minulle niin tärkeä, vaikka olemme tunteneet vasta hetken aikaa... ja olen tahtonut sanoa sinulle yhden asian" hän kuiskasi korvaani. Katsoin häntä ja kysyin: "Mikä asia?"