Hand on hand || Aleksi Kaunisvesi x Reader

Luku 7

Olli Pov: 

Nousen aikaisin keittämään kahvia. Kävelen kahvini kanssa ulos nauttimaan maisemasta. Ovelta kuitenkin näen jonkun istumassa rannalla. Y/n. Mitä hän tekee ulkona näin aikaisin? Kellohan on vasta jotain 6. Kävelen tuon taakse. "Saako tähän istua?" kysyn ja istun tuon viereen hiekalle. Y/n vilkaisee mua ja huomaan tuon itkuiset silmät. "Mmh.." tuo vastaa ja pyyhkii silmiään. Ojennan kahvini hänelle. "Emmä tarvi, kiitti..." tyttö mutisee ja katselee järvelle. Kohautan olkiani ja hörpin kahvia. "Mitä teet täällä näi aikasin?" kysäisen ja lasken kahvi kuppini viereeni hiekalle. "En saanu nukuttua.." y/n vastaa oikeasti huonovointisen kuuloisena. Tuon kasvot ovat kalpeat, silmät punottavat itkusta ja tukka on sotkuinen. "Kaikki hyvin?" kysyn ja katson tuota kaunista henkilöä vierelläni. Y/n kääntää katseensa muhun ja purskahtaa itkuun. "Mä.. mä ja Aleksi.." tyttö yrittää muttei saa sanotuksi mitä sitten aikoikaan. Vedän tuon halaukseen. "..me ..me erottiin.." y/n kertoo ja irrotautuu halista. "Mitä?! Sä ja Aleksi?" ihmettelen ja etsin tuon katsetta. Y/n nyökkää vaisusti ja katselee ranta vettä. "Oon pahoillani.." kuiskaan tuolle ja käännän katseeni myös veteen. "Se ei uskonut kun sanoin, etten tienny että oikeesti nukuin Joonaksen kainalossa.. Ja kun sanoin, että miedän pitää molempien pyytää anteeksi se sano ettei sen tarvi pyydellä multa anteeks ja, että mähän se tässä oon nukkunu Joonaksen vieressä.." y/n mutisee ja hautaa kasvot käsiinsä. Aijon sanoa jotain, mutta kuulen takaamme askelia. Joonas. "Huomenta kamutsit. Nukuitteks hy- y/n hei miks sä itket?!" Joonas sanoo ja tuon ilme muuttuu huolestuneeksi. Tuolla blondilla taitaa olla oikeasti tunteita y/n :a/ä kohtaan. "Ne eros alen kaa." kuiskaan Joonakselle kun tuo kyyristyy y/n :n viereen. Joonas näyttää järkyttyneeltä ja silittää y/n :n selkää. Silloin Aleksi kävelee myös ulos. Joonas nousee ylös ja tuijottaa Aleksia vihaisesti. "Miten sä kehtaat jättää y/n: n?!" Joonas huutaa ja puristaa kätensä nyrkkiin. Joonas yrittää juosta tappelemaan Aleksin kanssa, (vaikka on siinä tavattoman huono) mutta y/n hyppää pystyyn ja juoksee väliin. "Lopettakaa!!" tuo huutaa ja katsoo Aleksia ja Joonasta vuorotellen. "Ootteko ihan sekasin?!" tuo kysyy ja katsoo Aleksia joka yritti myös juosta iskemään Joonaksen maanrakoon. "Se jätti sut!! Ei sil oo oikeutta kohdella sua noin!!" Joonas yrittää. "On. Todellakin on. Ja sitä paitsi, mä jätin Aleksin!!" y/n paljastaa ja minä, Joonas, sekä puusta katsova orava näyttämme järkyttyneiltä. "Mi-mitä..? Teit mitä?" kysyn varovasti. "MÄ jätin Aleksin." y/n toistaa. "Miks?!" Joonas kysyy selvästi rauhoittuneena. "Vihaan riitelyä, joten jätin Aleksin, jotta se sattuis vähemmän. Nousen hiekalta, nappaan kahvini mukaan  ja kävelen y/n :n luo. Katson tuota silmiin ja kuiskaan: "Meidän pitää puhua." Suuntaan sisälle, jossa Joel, Niko ja Tommi tuusaavat aamupalaa. 

Y/n Pov: 

Syötyäni aamiaisen, ja saatuani vaatteet ylleni, kävelen Ollin luo rannalle. Tuo istuu lökäreissä ja t-paidassa katsoen horisonttiin. Tuon vieressä on mytyssä huppari. Kiristän lökäreiden narua ja kävelen rannalle Ollin luo. "Halusit puhua." sanon ja levitän käsiä. Olli nousee ja kävelee mun luo. "Anteeks jo valmiiksi." brune poika kuiskaa. "Mistä?" kysyn hämmästyneenä, kunnes tunnen huulet omillani. Tiedän Ollin pyytäneen anteeksi, joten vastaan suudelmaan. Vetäydyn irti suudelmasta, ja Olli ottaa askeleen taakse päin. Katson tuota silmiin ja halaan. "Olli hei.. oot mulle tärkee, mut.." "mut et halua tätä.. niin. Tiedän." Olli keskeyttää mut ja nostaa hupparinsa hiekalta. "Niin.. Voidaan olla kavereita, minkään ei tarvi muuttua." myönnän ja katson tuon upean pojan silmiä. "Muuttu jo." Olli mutisee, tyrkkää hupparinsa mulle ja puoli juoksee sisälle. Katson Ollin perään, mutta käännä katseeni tuon huppariin. Se on musta, veto ketjullinen sellainen. Vedän sen ylleni ja istun hiekalle. Miksi tälläistä pitää käydä..? Miksi juuri mulle? Ensin menetin Aleksin, ja nyt Ollin. Itken kädet kasvoillani, kunnes kuulen askelia. Sitten joku tarttuu mua olkapäästä. "Joonas, anna olla." tuhahdan ja pyyhin silmiäni. Käsi päästää irti, ja käännyn katsomaan tulijaa päin. Se on Aleksi. Tuo painaa huulensa omilleni. Vastaan suudelmaan, mutta Aleksi vetää itsensä irti, istuu mun viereen ja ottaa kainaloonsa. "En haluu riidellä." tuo sanoo ja katsoo mua. Nostan katseeni tähän. "En mäkään.." mutisen. "Mä.. mä uskon, ettet tarkotuksella nukkunu Porkon kainalossa." Aleksi myöntää ja hymyilee varovasti. Hymyilen ja tuntuu että räjähdän onnesta. Hyökkään tuon kaulaan ja sanon: "Aleksi, mä rakastan sua." "Mäkin sua." poika vastaa ja suukottaa mun hiuksia.

________________________________________________________________________________

Sanoja: 666