|Jiko|

"SE ON RASKAANA"

Joonas:
Näin painajaista tuosta kyseisestä tapahtumasta. Herään paniikin omaiseen olotilaan hikea valuu otsaltani, kädet tärisee, itken ja minulla on todella kuuma. Otan puhelimen yöpöydältä ja vilkaisen kelloa, 3.02 "voi helvetti." Kuiskaan itselleni. Kävelen varovasti sohvan ohi herättäen Nikoa. Kävelen parvekkeelle ja sytyyän röökin. Vedän savua keuhkoihin ja puhallan sen rauhallisesti ulos. Katselen katuvaloilla valastua nukkuvaa kaupunkia. Rauhotun kunnes kuulen oven aukeavan ja nään kuinka uninen Niko tulee boxereillansa pervekkeelle. Hän istuu viereeni tuolille, ottaa askista röökin sekä sytkärin pöydältä, hän sytyttää sytkärin. "Ethän sä ees polta?" Kysyn. "Sillon tällön tekee mieli vetää." Hän vastaa lempeästi. Hymähdän vain. "Mitä sä täällä teet?" En vastaa mitään. Menee hetki. "Hei Joonas onks kaikki ok?" Kun Niko tuon sanoi purskahdan itkuun. Niko tulee halaamaan minua ja sanoo "Shyyy.... rauhotu, hengitä samassa tahdissa kun minä. Kaikki järjestyy." Työnnän tuon pois ja lähden sisälle. "Joonas mikä sul on? Vastaa mulle." Niko huutaa hiljaisesti perääni ja tulee myös sisälle. Istun sängylleni ja tunnen kuinka kyynel valuu poskilleni. Helvetti nyt oikeesti. Pyyhkäsen kyyneleen äkkiä ettei Niko huomaisi sitä. Pieleen meni taas jälleen kerran. "Heii. Shyyy..." Niko rauhottelee minua. Selitän nikolle tilanteen ja Niko on lähdössä takaisin sohvalle nukkumaan. "N-niko voisiks sä t-tulla m-mun kaa tähä sängylle n-nukkuun?" Kysyn. "Joo tottakai voin tulla, jos se käy sulle." Hän myöntyy. "J-joo k-käy." Sanon.

Niko: (aamulla)
Herään ja katson kelloa. 11.51. "Ei helwetti! Ne saatanan treenit alkaa 12.00" huudan. "Mitä nyt?" Joonas mumisee vieressä. "Sun pitää nousta mennään studiolle." "En jaksa. Mä nukun nyt!" Joonas sanoo ja vetää tyynyn korville. Vedän tyynyn pois ja heitän sen huoneen nurkkaan. Joo ehkä ilkee mut meijän pitää lähtee. "JOELIL ON MUIJJA JA SE ON RASKAANA!" Huudan yllättyneenä. "MITÄ! ME LÄHETÄÄN NYT STUDIOLLE MÄ HALUUN HAASTATELLA HERRA HOKKAA!" Joonas kirkasee. Hän vetää kollarit jalkaan ja mustan Blind Channel hupparinsa päälle. "Hei venaa nyt mua. Ei oo kiire ei se sielt studiolt lähe moneen tuntiin." Pysäytän Joonaksen. Vedän housut jalkaan ja minun mustan We Are No Saints hupparini. Otan avaimet ja lähdemme autoon. Ajamme studiolle ja Joonas juoksee suoraan ovelle. "Hei älä sit kysele hirveesti onhan se totutteluja kun saa oman lapsen." Naurahdan. Joonas vain hymähtää. Astumme studion ovesta sisään, kaikkien kengät on. Joonas juoksee Joelia kohti. "KUKA SE NAINEN ON?! ONKS SE TYTTÖ VAI POIKA?! PIDÄTTEKS TE SEN VAUVAN?! KERRO KAIKKI! JA TUOT SIT SEN LAPSEN TÄNNEKKI!" Joonas kyselee "Siis häh mikä vauva?" Tommu yhtyy samalla kun minä nauran lattialla ihan kippurassa. "Joonas mitä vittua sä oot vetäny? Niko mitä vittua sä oot tälle syöttäny ja miks te tulitte samal kyydil?" Joel ihmettemee. En melkeinpä saa happea liian kovasta nauramisesta ja poskiin jo sattuu. Yritän rauhottua ja selittää asiaa "Ensinnäki ei se mun mielestö oo mitään vetäny tai en mä ainakaan mitäön sille oo syöttäny. Toisena täö on käytännössä vaan Joonakselle, mutta ei Joel oo oikeesti ketään nussinu paksuks ainakaan mun tietääkseni. Sanoin sen vaan, koska meil oli kiire tänne ku et millään meinannu herää." Saan kerrottua asiani ja siinä sitten syntyy kunnon paini sota mun ja Joonaksen osalta. "Noniin jätkät rauhottukaa. Alotetaan työt." Meidän vauva tokaisee.
—————————————————————
Sanoja: 521
Olisitte saanu jo osan mutku mutsi otti puhelimen pois😤😒🙄 joten anteeks😭😕