Villinä

osa 3

Aamu koitti, samoin myös lähtö.. nousin ylös, katsahdin vieressäni nukkuvaan Bowiin ja tökkäsin häntä sanoen hiljaa: "herätys Bow, aika hyvästellä muut.." odotin että tuo pääsee jaloilleen, lähdin kävelemään edeltä niitylle. Niityn päällä oli sumua, aurinko nousi ja tuuli hiukan. Huomasin Dinyn tulevan meitä kohti hitaasti, perässään laumamme johtaja Westly. Diny kosketti turvallaan ensin minun, sitten Bowin turpaa ja kuiskasi kuuluvasti: "hyvästi ystävät, onnea matkaan ja pysytelkää yhdessä."
Diny siirtyi kauemmas ja Westly linkkasi eteemme, kumarsi ja sitten sanoi surullisena: "hyvästi. tapaamme vielä, siitä olen varma. Pitkää toisistanne huolta, teillä on koko elämä edessä." Minä ja Bow nyökkäsinme hänelle kiitollisena. Westly siirtyi hieman taaksepäin kuin ilmoittaen,että hyvästelyt ovat loppu. Laukkasimme Bowin kanssa yhtämatkaa rinnettä ylös Lenan talolle. Hirnahdin pienesti, Lena tuli ovelle ja katsahti meihin ihmeissään. Emme oikeastaan tosin ikinä käyneet hänen ovellaan, katsoimme häneen surullisena ja tungimme yhtäaikaa päämme hänen syliinsä. lena näytti arvaavan tilanteen, silitti meidän molempien päitä ja totesi surullisena: "tiedän,teidän on pakko lähteä. Olen pahoillani, minulla ei ole ollut varaa ostaa teille enää kunnon ruokaa pitkiin aikoihin. Rakkaat varsat, onnea tulevaan. Kiitos ja hyvästi.."
Lena-mummo teki meille molemmille letin harjaan, johon kiinnitti kukan omasta puutarhastaan. Sitten hän lausui meille viimeiset sanat, ennenkuin päästi meidät lähtemään. Laukkasimme suoraa ylityspaikalle. sumu oli jo hälvennyt joten näimme kunnolla mihin astumme vedessä..
Oli aika lähteä, kohti tuntematonta. Katsoin vielä taivaalle ja toivoin, että emämme tulee mukaamme. Vilkaisin taakseni ja kuiskasin:
"Kiitos saari, ikuisesti sydämmessäni. Pidä huolta Dinystä ja anna Westlylle hyvä loppu..
-