Y/n pov.
"Seuraavaksi neiti y/n" opettaja kutsui minut luokan eteen. Vooi paska. Ajattelin astellessa luokan eteen. Pidin katseeni maassa koko ikuisuudelta tuntuvan matkan luokan eteen.
"Tsk" joku naurahti minun poskien lämmetessä. Ei ei ei y/n. Älä ole nolo. Nyt ryhdistäydyt, ajattelin ottaen esitelmäni repustani. Etsin viimeisimmän sivun vihkostani, mihin olin tehnyt esitelmäni.
"Häh? Mi-Missä se on?" puhuin itsekseni selaten vihkon sivuja paniikissa.
"Park y/n, esitelmä" opettaja sanoi naputtaen kynällä pöytää. Menin totaaliseen paniikkiin ja aloin selitellä vaimealla äänellä.
"O-olen varma että tein sen tähän vihkoon." Sanon katsoen hämmentyneenä vuorotellen opettajaani ja tyhjää vihkoani.
"Y/n tuo ei auta. Et ole tehnyt esitelmääsi, TAASKAAN." Opettajani neiti Kang sanoi painottaen viimeistä sanaa. Hän mulkoili minua tuimasti, kun kiemurtelin hänen katseensa alla.
"Vanhempasi saavat vielä kuulla tästä" Opettaja sanoi, viittoen minua takaisin paikalleni takariviin.
"Pyh..." Mutisin hiljaa palaten paikalleni. Katsoin ulos ikkunasta ja ajattelin. miten ihanaa oisi jos kesäloma alkaisi jo nyt, Ajatukseni katkesi kun, Jinhwan kuiskutteli ystävälleen jotai kova äänisesti. Hänen motiivinsa oli varmasti ärsyttää minua. Pyöräytin silmiäni jakatsahdin häneen päin.
"Eikö isi eilen tarkistanutkaan sun läksyj-" Jinhwan aloitti, mutta hänet keskeytti kova kolahdus takaraivoonsa.
"AIH!" Jinhwan inahti, kun kirja osui hänen päähänsä takaa päin.
"Hei! Tuommoinen loppui nyt!" Opettaja kirkaisi takana istuvalle pojalle.
"Ei Jinhwanil oo varaa vittuilla y/nille!" Poika huusi raivona ja potkaisi kirjat lattialle. Hädin tuskin ennen olin edes nähnyt häntä. *unisko hän minut? Poika tömisteli ulos luokasta ja pamautti oven kiinni.
"Minä menen juttelemaan ___lle. Teidän on paras tehdä töitä." Neiti Kang sanoi vihaisesti, luoden katseensa erityisesti minuun, ja Jinhwaniin. Sitten hän lähti luokasta ovet paukkuen.
"Kenet hän meni hakemaan?" Kysyin uudestaan, vieläkin hämilläni.
"NO SEN IDIOOTIN JOKA HEITTI MUA KIRJALLA!" Jinhwan huusi pidellen kättään takaraivollaan.
"Voi helvetin dumbo, tarkotin et mikä sen nimi oli!" Huudahdin mutta tukin suuni, kun tajusin korottavani ääntäni ensimmäistä kertaa luokkani edessä. Tunsin lämmln nousevan poskilleni uudestaan, kun ihmiset alkoivat kuiskutella ja supista toisilleensa.
"Nishimura" Ystäväni, Haeun sanoi pyöräyttäen silmiään Jinhwanille. Haeun ja Jinhwan alkoivat kinastella jostain, mutta olin uppoutunut ajatuksiini joten en kuunnellut. Nishimura? Outo nimi pojalle. Ehkäpä... japanilainen? Miksi en ole nähnyt häntä ennen? Miksi hän puolusti minua. Miten hän tiesi että minulla ja Jinhwanilla ei ole parhaat välit? En ole mikään kuuluisin koulussani, tuskin kukaan minua tuntisi ystäviäni lukuunottamatta.
"Hei nyt turvat tukkoon ja katseet kirjoihin." Luokan presidentti, Kwan komensi.
Legendaarinen timeskip—>
Menimme koulun ruokalaan Haeunin kanssa, tunnin jälkeen.
"Pois edestä!" Jinhwan asteli ohitsemme tönäisten. Otin vihaiset askeleet häntä kohti mutta toinen ystäväni, Duri esti minua. Hän hymyili pienesti, ohjaten minua eteenpäin ruokajonossa. Otin ruokaa tarjottimelle ja Istahdimme yhdessä Durin ja Haeunin kanssa ruokapöytään. Katselin vain ovelle omissa ajatuksissani, kunnes se sama poika tuli ruokalaan, etsien jotain katseellaan. Katsahdin pois kun hän huomasi minut. Hän alkoi hitaasti astella luokseni.
"Huomio oppilaat! Neiti Kang on kaatunut portaissa ja lyönyt päänsä, joten loppu päivä on vapaata hänen luokkalaisillaan!" Kemian opettajamme Herra Heechul ilmoitti ja kiireisesti juoksi pois. Heechul oli koulumme vanhin opettaja, ja hänellä oli aina kiire joka paikkaan. Heechulilla oli tumma sotkuinen tukka, ja pappamainen tyylisuuntaus.
"Jess!" Duri huudahti hypähtäen paikaltaan ylös. Hän teki yleisen tuuletuksensa - puristi kädet nyrkkiin ja heilutti niitä päänsä yläpuolella. Tämä poika oli itsevarma, ehkä vähän liiankin. Aina häntä saikin hävetä.
"Miten.." aloitin mutta Haeun keskeytti minut töykeästi. Hän tiesi että yliajattelu oli minun taitolajini.
"Ehkä hän vain liukastui. Älä huoli y/n." Hän sanoi taputtaen olkapäätäni lohduttavasri, ikäänkuin minulle olisi sattunut jotain.
"Mm." Mutisin vieden tarjottimeni pois. Menin takaisin luokkaan hakemaan reppuni, mutta kuulin nimeni joten jäin kuuntelemaan keskustelua joka kuului etäältä vaimeana.
"Se meni pieleen.. joo. Sain sen esitelmän. No neiti Kang tippu portaista, eikä mun ollu tarkotus pukata sitä mut meni jo, joten pitää kattoo myöhemmälle." Joku puhui matalaan sävyyn. Lähestyin nurkkaa mutta juuri kuin olin näkemässä vilahduksen puhujasta...
"Y/N!" Duri yllätti minut ennen kuin kerkesin nähdä kyseistä henkilöä.
"Mennään." Duri sanoi ottaen minut käsikynkkään ja raahaten minut pois.
"Odota. Duri. Argh... ihan sama" sanoin irrottaen otteeni ja kävellen ystävieni takana laiskasti. Mikä meni pieleen? Ottiko joku esseeni! Miksi...
"Haloo y/n? Oot ollu omissa ajtuksissas koko päivän. Mitä mielessä?" Duri kysyi kiusottelevaan äänen sävyyn. Hän ei vain osannut olla tunkematta nenäänsä muiden asioihin.
"Ääh ei mitään. Outo päivä vaan. Mennääks vaik kahville, ku ois aikaa?" Kysyn astuen ulos koulun ovista.
"Mmm.Sori en pääse tänään, meen hoitaan pikkusiskoa." Duri tokaisi pudistaen päätään. Katsoin kysyvästi Haeunin puoleen. Hän ei huomannut. Hän katseli kirkasta taivasta ja näytti nauttivan kevät ilmasta.
"Kröhöm. Haeun?" Kuiskaan lempeästi, mutta tökkään häntä kylkiluuhun leikkisästi.
"Mitä? Sori en kuunnellut." Tyttö sanoo uteliaana.
"Kahvil-""Päntäämään" Haeun keskeyttää ennen kuin kerkeän edes kysyä kysymystäni loppuun.
"Ai. Okei.No mä menen tästä, nähdään huomenna okei?" Sanon vilkuttaen tytöille hyvästiksi. Kävelin kahvilalle ja astelin sisään.~~~~~
Kiitos kun luit! Jess kevät/kesä on tulossa💓 ootatteko kesälomaa ? oikeesti en keksi mitä kirjotan ja mun ajatukset on muutenki muissa maailmoissa joten katotaan saanko tätä kirjaa ees aluilleen :) stay safe errbody❤️
YOU ARE READING
"Yandere?""Nah, better."
FanfictionPark Y/n (your name) on 16-vuotias tyttö . Hän asuu yksin seoulissa ja työskentelee kahvilassa. Hän tekee kahvila töitä iltaisin sillä koulua on päivisin. Eräänä myöhäis iltana, y/n käveli kotiin mutta kuuli askelia takanaan. Vainoharhaisena hän kat...