Aleksi
Naputin sormiani päässäni soivan biisin tahtiin. Nojasin seinään ja yritin keskittyä opettajan selostukseen. Nopealla vilkaisulla kävimme läpi aikaisemmin tunnilla tehtyä tehtävää, jota en ollut itse jaksanut tehdä... onneksi en aikonut kirjoittaa yhteiskuntaoppia..
"Noniin. Eiköhän me päätetä tämä tunti nyt tähän. Muistakaa ensikerraksi palauttaa ne esseet."
Havahduin takaisin todelliseen maailmaan aivottomasta olotilastani. Heitin läppärin pöydältä reppuuni ja nostin lattialle tippuneen nahkatakkini käsivarrelleni ja painelin ulos luokasta muiden opiskelijoiden seassa. Mitähän minulla olikaan seuraavaksi luvassa ennen kotiin menoa?
Kävelin kerroksen alemmas ja kaivoin puhelimeni taskustani. Yksi viesti oli näköjään ehtinyt tulla. Se oli Joelilta.
Joel <3: Voidaanko nähä nyt heti kolmoskerroksen vessassa.
Kurstistin kulmiani. Miksi Joel halusi yhtäkkiä nähä mut jossain vessassa? Ei suhteemme nyt niin salainen asia ollut? Olimmehan ennenki kävellyt käsikädessä pitkin lukion käytäviä ja joskus painanu toistemme poskille suukkoja. Oliko hänellä kaikki hyvin?
Minä: Miks? Onks kaikki ok?
Lähetin viestini ja tein täyden 180 asteen käännöksen ympäri takaisin portaikkoa kohden.. miksi olin juuri tullut portaat alas ensimmäiseen kerrokseen... noh. Päivän urheilut siis luvassa.
Juoksin portaat ylös kolmanteen kerrokseen ja katsoin Joelin vastaamaa viestiä.
Joel <3: Tuu nyt vaan tänne pliis.
Kurstistin kumiani, mutta otin suunnakseni kolmoskerroksen vessat. Oli siinä varmasti jokin syy miksi Joel halusi nähdä minut täällä, lukion hiljaisemmassa paikassa sillä niin sanottu virallinen vessa oli kellarikerroksessa ja se oli täynnä niitä perusvessakoppeja. Kolmoskerroksessa oli vain kaksi vessaa, mutta ne eivät olleet perus koppeja vaan "oikeita vessoja", niissä sai ainakin todella sen oman rauhan kun ulkopuolella ei kokoajan ollut ihmisiä.
Toinen vessoista oli lukossa ja toisen ovi oli apposen auki. Veikkaisin siis, että Joel oli tuossa ensimmäisessä. Koputin lukossa olevaan oveen.
"Joel? Minä tässä." Huhuilin ja astuin sivummalle. Lukko napsahti auki ja ovesta kurkkasi tutut kasvot. Sen huulet kaartuvat pieneen hymyyn minut nähdessäni ja astui sitten sivuun pöästäen minut sisään vessaan. Ovi napsahti takaisin lukkoon takanani, kun laskin reppuani lattialle.
Suoristin paitaani ja otin sitten katsekontaktin tuohon minut tänne pyytäneeseen jätkään, jota poikaystäväkseni kutsuin.
"Niin mikä homma?" Kysyin ihmetellen. Äänestäni saattoi myös kuulla pientä ärtymystä. En halunnut myöhästyä seuraavalta tunnilta. Se oli musiikkia. Lempiaineeni ja paras mahdollinen tunti päättää päivä ennen kotiin menoa.
Joel käänsi katseensa minuun ja raapi niskaansa jotenkin nolona.
"Tarttin sut tänne ku... mulla on pienoinen ongelma.." Se sanoi kummallisen hiljaisesti. Tai no. Ei se varmaan halunnu et jos nyt joku ulkopuolella sattuisi olemaan niin kuulisi meidän keskustelua.
Vai että tämmöstä sitten.. Herra Hokka sai raahattua minut tänne sen takia, koska tällä seisoo?? Voi elämän kevät tuota kiimasta teiniä. Me oltiin koulussa hei.
YOU ARE READING
Intohimon huulet💋 [Blind channel oneshots]
FanfictionBlind channel -teemaisia yhden luvun mittaisia tarinoita, joista kaikki tulee sisältämään smuttia tai muuten intiimiä menoa. Smutista en anna erillistä varoitusta, mutta muut mahdolliset varoitukset (Esim. Mielenterveys asiat) ilmoitan erikseen joka...